Kasvatusfilosofia ennen 1900-lukua

Sokrates
1. Käytti kasvatusmenetelmänä dialogisuutta
  1. Sokraattinen menetelmä: kysymyksellä vastaaminen, tarkoitus saada toinen pohtimaan vastaustaan monista eri näkökulmista, kunnes analyysi tulee päätökseen
    1. Aivopesun vaara
    2. Mielipiteen muuttamisen taito (esim. mediakriittisyys)
  2. Suurien filosofisten ja herkkien kysymysten käsittely
Aristoteles
1. Tutki samaa kuin Platon, mutta aidossa ympäristössä
2. Kasvatuksen tulisi perustua ihmisen paikkaan yhteiskunnassa (esim. miehen ja naisen erilaiset arvot), koulutus tukee ryhmän hyveitä
  1. Dualistinen hierarkia!
3. · Moraalinen koulutusmalli, joka on käytössä edelleen
  1. Tiettyjen hyveiden kehittäminen erilaisin käytännön keinoin – moraalisten asioiden analysointi vasta aikuisina - myös oma kasvatus tällainen, onko muita vaihtoehtoja? Esimerkiksi kognitiivinen.
    1. Suosittu 1800-1900-luvuilla: tottelevuus, rehellisyys, rohkeus jne. Lineaarisessa järjestyksessä, näiden harjoittelu käytännön toimilla ja lukemalla
    2. Tarvitaanko tänä päivänä (esim. nuorten huono käytös), onko aivopesua (kuitenkin hyvä tarkoitus?)
Rousseau
1. Lapsi on syntyessään hyvä (vrt. esim. syntinen) ja ideaalisessa yhteiskunnassa pysyy sellaisena
  1. Kasvuun tulisi puuttua mahdollisimman vähän, poistaa esteet kasvun tieltä
    1. Ihminen ei käytä koko potentiaaliaan villinä ja siksi tarvitaan kasvatusta
    2. Opettajan tulee herkistyä lapsen toiveille, vähäinen kuri, aikuisuudessa tarvittavien taitojen opetteleminen, aistit ja käsillä tekeminen
    3. Ajoitus koulutuksessa tärkeää: lapsi valmis oppimaan tiettyjä asioita tiettyyn aikaan
  2. Emile-teos, jossa käsitellään pojan kasvatusta, Sophie-tyttären kasvatus vaimoksi ennalta määrättyä
  3. Muiden kanssa eläminen ja heidän tarpeisiinsa sopeutuminen korruptoivaa (kritiikkiä siitä, että ihmisiä olisi ennen yhteiskuntaa tai kulttuuria)
Pestalozzi
1. Inspiraatio Rousseausta: aistit, kasvatus lapsen lähtökohdista
2. Objektioteoria: esim. lampun tutkiminen
3. Albert Einstein kävi Pestalozzi-tyylisen koulun, visuaalinen oppimistapa, tavallisessa koulussa vaikeaa
4. Köyhillä yhtäläiset mahdollisuudet oppia kuin rikkailla (tutkimuksia ei otettu tosissaan)
Herbart
1. · Opetusmetodeissa pitäisi ottaa huomioon mielen toiminta, kognitiivinen metodi: uuden perustana aiemmat kokemukset
2. Opettajan rooli merkittävä
  1. · Valmistelu, esittäminen, vertailu ja abstraktointi, yleistys ja soveltaminen
Froebel
1. Rousseaun ajatus siitä, että lapsi on syntyessään hyvä
  1. Päiväkoti "kindergarten" on puutarha "garden", joka vaalii lasten kasvua
2. Matemaattinen kasvatus: muotojen ja objektien käsittely, jokaisella muodolla mystinen symbolinen merkitys
  1. John Dewey kritisoi: liian pitkälle menneet muotojen analyysit, esimerkiksi piiri ei ole vain tapa saada kaikki kerääntymään yhteen kuulemaan jotakin, vaan sillä on oltava syvempi merkitys; kollektiivisen ihmisyyden symboli
Platon
1. Kansalaisten ja yhteiskunnan suhde utopistisessa valtiossa, koulutus tärkeässä osassa
2. Eri ihmisille erilaista koulutusta: työläisluokka (esim. käsityöläiset), sotilaat ja valtaapitävät
  1. Funktionaalinen malli: kansalaisen koulutus yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi
  2. Antiikin ajalle ominainen ajatustapa (työntekoa pidettiin orjan työnä): hyvään elämään kuuluu vapaus mietiskellä hartaasti läpi elämän
  3. Naisetkin voivat olla sotilaita, mutta koulutus sukupuolineutraalia
  4. Kirjallisuus, historia, matematiikka ja filosofia edelleen akateemisen koulutuksen ytimessä - sopiko malli silloin, sopiiko nyt?
  5. Sotilaiden ihailu antiikissa yleistä: kuinka suuri osa ajatuksista tarkoitettu sotilaallisiin tarkoituksiin?

Nächster

Kasvatusfilosofia ennen 1900-lukua

Beschreibung

Zusammenfassung der Ressource

ähnlicher Inhalt

	Erstellt von Tiina Eskola vor mehr als 7 Jahre