Aikasarjoissa aika on yleensä
selitettävä muuttuja
selittävä muuttuja
tilanteesta riippuen joko selittävä tai selitettävä muuttuja
kaikki edellä olevat vaihtoehdot ovat väärin
Indeksejä laskettaessa kiinnostuksen kohteena on yleensä
muuttujan arvojen muutos
muuttujan absoluuttinen arvo
muuttujan keskiarvo
muuttujan havaintojen muutos
Indekseissä perusajankohdan arvo saa indeksin
1000
100
1
tilanteen mukaan arvojen 1-100 väliltä
Mikä ei ole aikasarjojen vaihtelukomponentti?
satunnainen vaihtelu
trendi
reaalinen muutos
suhdannevaihtelu
Kehityksen keskimääräisyyttä tutkittaessa vaihtelukomponenttien vaikutusta pyritään minimoimaan
painotetulla keskiarvolla
keskihajonnalla
liukuvalla keskiarvolla
liukuvalla keskihajonnalla
Deflatoinnilla tarkoitetaan
myöhempien ajankohtien euromäärien muuttamista vastaamaan aikaisemman ajankohdan arvoa
aikaisempien ajankohtien euromäärien muuttamista vastaamaan myöhemmän ajankohdan arvoa
indeksien laskemista euromääräisten muutosten mukaisesti
Satunnaisvaihtelu voi johtua
mittausvirheestä
sodista tai lakoista
tulvista
kaikki edellä olevat vaihtoehdot ovat oikein
Suhdannevaihtelun mittarina käytetään
aikaa
bruttokansantuotteen muutosprosenttia
virhemarginaalia
lyhyellä aikavälillä tapahtuvaa kehitystä
Kausivaihteluiden aallonpituus on
aina 1-10 vuoden välissä
vähintään vuosi
enintään vuosi
enintään kuukausi
Mitä liukuvat keskiarvot kuvaavat?
pitkän aikavälin kehitystä
kausivaihteluita
satunnaisvaihteluita
kehityksen ennustuksen onnistumista
Suhdannevaihteluita kuvaavan aaltomaisen käyrän aallonpituus
vaihtelee
on enintään vuosi
on enintään kuukausi
on vähintään 10 vuotta
Mikä on indeksien käytön tarkoitus?
havainnollistaminen ja vertailun helpottaminen
tulevan hintatason ennustaminen
satunnaisvaihteluiden ennakointi
satunnaisvaihteluiden eliminoiminen aineistosta
Erään tuotteen hintaindeksin perusvuosi on 1998. Huhtikuussa 2009 hintaindeksi on 110,6. Tämä tarkoittaa, että
huhtikuussa 2009 tuote maksoi 110,6€
hinta on noussut 10,6% vuodesta 1998 huhtikuuhun 2009 mennessä
hinta on noussut 10,6€ vuodesta 1998 huhtikuuhun 2009 mennessä
vuonna 1998 tuotteen hinta oli 10,6% kalliimpi kuin huhtikuussa 2009
Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa?
Satunnaisvaihteluita ei pystytä ennakoimaan
Deflatoidut arvot kuvaavat reaalikehitystä
Liukuvan keskiarvon menetelmää suositellaan erityisesti ennustamiseen
Kausivaihteluita aiheuttavat lähinnä vuodenajat
Hinta- ja määräindekseistä puhuttaessa voidaan käyttää merkintöjä p ja q
Suhdannevaihtelun mittarina käytetään bruttokansantuotteen muutosprosenttia
Suhdannevaihtelu ei ole jaksollista vaihtelua
Hintojen muutoksia tarkasteltaessa elinkustannus-indeksiä suositellaan käytettäväksi korkeintaan muutaman vuoden aikavälin tarkasteluissa
Viikonpäivien välistä vaihtelua on tasoitettu laskemalla viikoittainen keskiarvo. Millaisella kuvaajalla tällaista vaihtelua usein kuvataan?
Osittaisella kaaviolla
Timanttikuvaajalla
Säteittäisellä kaaviolla
Tasatulla kaaviolla
Ryhdyttäessä tutkimaan kehityssuuntaa kannattaa ensin muodostaa
viivakaavio
hajontakaavio
regressiosuora
pylväskaavio
Suhdannevaihtelua kuvaa
toisen asteen yhtälö
aaltomainen käyrä, jonka aallonpituus vaihtelee
aaltomainen käyrä, jonka aallonpituus on vakio
Suhdannevaihtelua ei pystytä yleensä kuvaamaan matemaattisesti
Jos havainnoissa on selvä kehityssuunnan muutos
on käytettävä liukuvan keskiarvon menetelmää
poikkeavat havainnot kannattaa jättää mallista pois
poikkeavat havainnot on syytä sisällyttää malliin asianmukaisilla menetelmillä
kannattaa pysytellä lineaarisessa mallissa
Keskitetyt keskiarvot laskettaisiin tilanteissa, joissa
k=6
k=3
halutaan arvioida aikasarjan selitysastetta
halutaan tehdä tarkkoja ennusteita
Jos 2005=100 ja 2010=113, niin
perusajankohta ei ole vuosi 2005
kustannukset ovat nousseet vuoteen 2010 mennessä 1,13%
kustannukset ovat nousseet vuoteen 2010 mennessä 113%
kustannukset ovat nousseet vuoteen 2010 mennessä 13%
Yksinkertainen indeksi ilmoittaa,
kuinka monta prosenttia vertailuajankohdan indeksi on perusajankohdan indeksistä
kuinka monta prosenttia perusajankohdan indeksi on vertailuajankohdan indeksistä
kuinka monta prosenttia hinnat tai määrät ovat kasvaneet vertailuajankohtaan mennessä
millainen yhteisvaikutus usean tuotteen hintojen ja määrien muutoksella on
Inflaatioprosentilla tarkoitetaan yleensä
elinkustannusindeksin 12 kuukauden muutosprosenttia
bruttokansantuotteen 12 kuukauden muutosprosenttia
ryhmäindeksin 12 kuukauden muutosprosenttia
kuluttajahintaindeksin 12 kuukauden muutosprosenttia