Sopimuksentekotuottamus 2

Joissakin tapauksissa [blank_start]tuottamuksellisia[blank_end] piirteitä voidaan nähdä siinä, että neuvottelukumppani on antanut liian optimistisen kuvan todennäköisyydestä päästä sopimukseen. Kyseenalaisena menettelynä saatetaan pitää myös esimerkiksi sitä, että letter of intent -vaiheen saavuttamisen jälkeen osapuoli pyrkii [blank_start]avaamaan[blank_end] jo alustavasti [blank_start]sovittuja[blank_end] sopimuskohtia.

Tiedonantovelvollisuudet vaikuttavat tärkeänä osana arvioitaessa suoritukseen kohdistuvia [blank_start]laatuvaatimuksia[blank_end], ja neuvotteluvastuun kannalta niillä on yleensä [blank_start]rajoitetumpi[blank_end] merkitys. Mahdollista on kuitenkin, että neuvotteluvaiheeseen sijoittuvat tiedonantovirheet johtavat sopimuksen kariutumiseen ja että niiden katsotaan ilmentävän sellaista [blank_start]neuvottelutuottamusta[blank_end], joka perustaa [blank_start]vastuun[blank_end] neuvottelukumppanin tarpeettomiksi käyneistä neuvottelukustannuksista.

Neuvottelukäyttäytyminen, joka saisi aikaan sopimuksen [blank_start]pätemättömyyden[blank_end], on selkeästi [blank_start]tuottamuksellista[blank_end].

Neuvottelutavan [blank_start]tuottamuksellisuus[blank_end] voidaan yleensä ulottaa myös sellaiseen käyttäytymiseen, joka on pätemättömyysperusteiden [blank_start]suuntaista[blank_end], mutta ei aivan niin vaikutuksellista, että sopimus olisi sen vuoksi [blank_start]pätemätön[blank_end].

Tuottamuksen voidaan katsoa olevan käsillä, kun neuvottelut ovat [blank_start]päättyneet[blank_end] sen vuoksi, että toinen osapuoli on poikennut [blank_start]hyvää[blank_end] neuvottelutapaa koskevista vaatimuksista antamalla [blank_start]virheellisiä[blank_end] tietoja omasta [blank_start]suorituksestaan[blank_end] tai muista sopimussuhdetta koskevista seikoista.

Tarjousten pyytäminen ilman tosiasiallista sopimuksentekotarkoitusta on selvästi hylättävää, koska siinä tarjousten tekijät saatetaan [blank_start]virheelliseen[blank_end] käsitykseen mahdollisuuksista päästä [blank_start]sopimukseen[blank_end]. [blank_start]Vahingonkorvaus[blank_end] voi siten periaatteessa tulla kysymykseen.

Väärinkäyttötilanteissa, joissa poiketaan normaaleista [blank_start]rehellistä[blank_end] neuvottelumenettelyä koskevista odotuksista tai käytetään sopimatonta [blank_start]painostusta[blank_end], tuottamus on yleensä selvästi käsillä ja [blank_start]korvausvastuu[blank_end] tämän vuoksi perusteltu.

Kun [blank_start]pätemättömyys[blank_end] johtuu pakottamisesta, kiskomisesta tai petollisesta menettelystä, [blank_start]korvausvastuun[blank_end] edellytykset ovat käsillä.

Jos sopimusosapuoli ajaa väärinkäytösperusteiden nojalla kannetta vaatien sopimuksen julistamista [blank_start]pätemättömäksi[blank_end], tähän yhdistetty [blank_start]korvausvaatimus[blank_end] menestyy normaalisti silloin, kun pätemättömyysperusteen todetaan [blank_start]täyttyvän[blank_end].

Voidaan ajatella, että toisen erehdyksen havainneen osapuolen olisi tullut [blank_start]pidättäytyä[blank_end] sen [blank_start]hyväksikäyttämisestä[blank_end], jolloin sopimuksen [blank_start]valmistelun[blank_end] jatkamisesta seuranneet [blank_start]kustannukset[blank_end] voisivat tulla korvattavaksi.