Sanomalehdessä julkaistua mainosta tai muuta siihen rinnastettavaa markkinointia ei ole yleensä pidetty . Täsmentämättömälle yleisölle kohdistettua markkinointia on totuttu kutsumaan tarjouksen tekemiseen (invitatio ad offerendum), minkä oikeusilmiön tunnusmerkkinä on pidetty puuttumista. Eri asia on, että tällainenkin markkinointi vaikuttaa monesti sopimuksen sisältöön esimerkiksi niin, että kaupan kohteelta vaaditaan markkinoinnissa ilmoitettuja ominaisuuksia, ellei niistä ole varsinaisessa sopimuksessa nimenomaisesti poikettu.
Eränlainen , jota vasten muita sidonnaisuusargumentteja voidaan punnita, on kysymys adressaatin saamasta . Tämä OikTL:n luottamusta painottavaan normistoon hyvin yhdistyvä arvioperuste palautuu kysymykseen, oliko ilmaisun vastaanottajalla perusteltua aihetta tietty lausuma sitovaksi tahdonilmaisuksi.
oikeustoimi eli sopimus on kysymyksessä silloin, kun oikeusvaikutuksen syntyminen edellyttää kahden henkilön yhtäpitävää . Oikeusvaikutus syntyy, kun he ovat yhtä mieltä tahtomastaan muutoksesta. Tällöin henkilöiden, joita kutsutaan sopimuspuoliksi tai sopimuskumppaneiksi, välille on syntynyt sopimus.
Vaikka tarjouspyyntö ei yleensä aiheuta tarjoussidonnaisuutta, voi tilanne olla toinen silloin, kun kyseessä on tai liittyvä tarjouspyyntö. ei myöskään saa käyttää pelkästään kustannustason selvittämiseen.
Mikäli sopimuksen sisällön osalta ajaudutaan tulkintaerimielisyyksiin sopimuksen jo , saattaa tarjouspyynnöstä löytyä apua sopimuksen . Tarjouspyyntö on asiakirja, jonka nojalla voidaan osoittaa, millaisista lähtökohdista sopimusta on alettu valmistella.
Tarjouksen sopimuksen aikaansaamiseksi tulee olla niin , että siihen voidaan antaa joko hyväksyvä tai hylkäävä vastaus, toisin sanottuna vastaajan täytyy voida vastata sanoilla ”kyllä” tai ”ei” ainakin tarjouksen kohtien, kuten tarjotun tuotteen ja sen hinnan, osalta. Ellei tarjous ole näin muotoiltu, se ei ole tarjous sopimuksen aikaansaamiseksi.
Tarjouksen tekijä voi sisällyttää tarjoukseen lausuman ”” tai muun vastaavan ilmaisun, josta ilmenee, ettei tarjoaja tahdo tulla tarjoukseensa. Tämä on mahdollista, koska oikeustoimilaki on tahdonvaltainen laki. Tällöin tarjous ei aiheuta sidonnaisuutta ja sitä voidaan oikeusvaikutuksiltaan verrata .
Tarjoukseen voidaan merkitä, miten tarjouksessa ilmoitettu määräaika lasketaan. Ellei näin ole tehty, se lasketaan kirjeen päiväyspäivää mukaan ottamatta (OikTL 2.2 §). Jos kirjeestä puuttuu , se katsotaan päivätyksi osoittamana päivänä. Telefaxin tai sähköpostin välityksellä tehdyn tarjouksen määräaika lasketaan tarjouksen .
Vaikka tarjouksen tekijä olisi nimenomaan ilmoittanut, ettei vaadi tarjoukseen vastausta tai tämä käy muuten tarjouksesta ilmi, on tarjouksen saaja kuitenkin velvollinen ilmoittamaan, hyväksyykö hän tarjouksen (OikTL 8 §). Mikäli hän ei sitä kysyttäessä ilmoita, .
Sillä seikalla, milloin tarjouksen vastaanottaja on saanut tiedon peruutuksesta , ei sen sijaan ole merkitystä. Ratkaisevaa on ainoastaan, että on tarjouksen saajalle, ennen kuin hän on saanut tiedon tarjouksen . Näin ollen esimerkiksi postitse lähetetty tarjous voidaan ennen postin saapumista vastaanottajalle esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse tai telefaxilla.
