Question 1
Question
Sanomalehdessä julkaistua mainosta tai muuta siihen rinnastettavaa markkinointia ei ole yleensä pidetty [blank_start]tarjouksena[blank_end]. Täsmentämättömälle yleisölle kohdistettua markkinointia on totuttu kutsumaan [blank_start]kehotukseksi[blank_end] tarjouksen tekemiseen (invitatio ad offerendum), minkä oikeusilmiön tunnusmerkkinä on pidetty [blank_start]tarjoussidonnaisuuden[blank_end] puuttumista. Eri asia on, että tällainenkin markkinointi vaikuttaa monesti sopimuksen sisältöön esimerkiksi niin, että [blank_start]virhearvioinnissa[blank_end] kaupan kohteelta vaaditaan markkinoinnissa ilmoitettuja ominaisuuksia, ellei niistä ole varsinaisessa sopimuksessa nimenomaisesti poikettu.
Answer
-
tarjouksena
-
kehotukseksi
-
tarjoussidonnaisuuden
-
virhearvioinnissa
Question 2
Question
Eränlainen [blank_start]yleiskriteeri[blank_end], jota vasten muita sidonnaisuusargumentteja voidaan punnita, on kysymys adressaatin saamasta [blank_start]perustellusta[blank_end] [blank_start]käsityksestä[blank_end]. Tämä OikTL:n luottamusta painottavaan normistoon hyvin yhdistyvä arvioperuste palautuu kysymykseen, oliko ilmaisun vastaanottajalla perusteltua aihetta [blank_start]ymmärtää[blank_end] tietty lausuma sitovaksi tahdonilmaisuksi.
Answer
-
yleiskriteeri
-
perustellusta
-
ymmärtää
-
käsityksestä
Question 3
Question
[blank_start]Kaksipuolinen[blank_end] oikeustoimi eli sopimus on kysymyksessä silloin, kun oikeusvaikutuksen syntyminen edellyttää kahden henkilön yhtäpitävää [blank_start]tahdonilmaisua[blank_end]. Oikeusvaikutus syntyy, kun he ovat yhtä mieltä tahtomastaan [blank_start]oikeustilan[blank_end] muutoksesta. Tällöin henkilöiden, joita kutsutaan sopimuspuoliksi tai sopimuskumppaneiksi, välille on syntynyt sopimus.
Answer
-
Kaksipuolinen
-
tahdonilmaisua
-
oikeustilan
Question 4
Question
Vaikka tarjouspyyntö ei yleensä aiheuta tarjoussidonnaisuutta, voi tilanne olla toinen silloin, kun kyseessä on [blank_start]tarjouskilpailuun[blank_end] tai [blank_start]julkisiin[blank_end] [blank_start]hankintoihin[blank_end] liittyvä tarjouspyyntö. [blank_start]Tarjouskilpailua[blank_end] ei myöskään saa käyttää pelkästään kustannustason selvittämiseen.
Answer
-
tarjouskilpailuun
-
hankintoihin
-
julkisiin
-
Tarjouskilpailua
Question 5
Question
Mikäli sopimuksen sisällön osalta ajaudutaan tulkintaerimielisyyksiin sopimuksen jo [blank_start]synnyttyä[blank_end], saattaa tarjouspyynnöstä löytyä apua sopimuksen [blank_start]tulkintaan[blank_end]. Tarjouspyyntö on asiakirja, jonka nojalla [blank_start]kenties[blank_end] voidaan osoittaa, millaisista lähtökohdista sopimusta on alettu valmistella.
Answer
-
tulkintaan
-
synnyttyä
-
kenties
Question 6
Question
Tarjouksen sopimuksen aikaansaamiseksi tulee olla niin [blank_start]muotoiltu[blank_end], että siihen voidaan antaa joko hyväksyvä tai hylkäävä vastaus, toisin sanottuna vastaajan täytyy voida vastata [blank_start]tarjoukseen[blank_end] sanoilla ”kyllä” tai ”ei” ainakin tarjouksen [blank_start]keskeisimpien[blank_end] kohtien, kuten tarjotun tuotteen ja sen hinnan, osalta. Ellei tarjous ole näin muotoiltu, se ei ole tarjous sopimuksen aikaansaamiseksi.
Answer
-
muotoiltu
-
keskeisimpien
-
tarjoukseen
Question 7
Question
Tarjouksen tekijä voi sisällyttää tarjoukseen lausuman ”[blank_start]sitoumuksetta[blank_end]” tai muun vastaavan ilmaisun, josta ilmenee, ettei tarjoaja tahdo tulla [blank_start]sidotuksi[blank_end] tarjoukseensa. Tämä on mahdollista, koska oikeustoimilaki on tahdonvaltainen laki. Tällöin tarjous ei aiheuta sidonnaisuutta ja sitä voidaan oikeusvaikutuksiltaan verrata [blank_start]tarjouspyyntöön[blank_end].
Answer
-
sitoumuksetta
-
sidotuksi
-
tarjouspyyntöön
Question 8
Question
Tarjoukseen voidaan merkitä, miten tarjouksessa ilmoitettu määräaika lasketaan. Ellei näin ole tehty, se lasketaan kirjeen [blank_start]päiväyksestä[blank_end] päiväyspäivää mukaan ottamatta (OikTL 2.2 §). Jos kirjeestä puuttuu [blank_start]päiväys[blank_end], se katsotaan päivätyksi [blank_start]postileiman[blank_end] osoittamana päivänä. Telefaxin tai sähköpostin välityksellä tehdyn tarjouksen määräaika lasketaan tarjouksen [blank_start]lähettämisestä[blank_end].
Answer
-
päiväyksestä
-
päiväys
-
postileiman
-
lähettämisestä
Question 9
Question
Vaikka tarjouksen tekijä olisi nimenomaan ilmoittanut, ettei vaadi tarjoukseen vastausta tai tämä käy muuten tarjouksesta ilmi, on tarjouksen saaja kuitenkin [blank_start]kysyttäessä[blank_end] velvollinen ilmoittamaan, hyväksyykö hän tarjouksen (OikTL 8 §). Mikäli hän ei sitä kysyttäessä ilmoita, [blank_start]tarjous[blank_end] [blank_start]raukeaa[blank_end].
Answer
-
kysyttäessä
-
tarjous
-
raukeaa
Question 10
Question
Sillä seikalla, milloin tarjouksen vastaanottaja on saanut tiedon peruutuksesta , ei sen sijaan ole merkitystä. Ratkaisevaa on ainoastaan, että [blank_start]peruutus[blank_end] on [blank_start]saapunut[blank_end] tarjouksen saajalle, ennen kuin hän on saanut tiedon tarjouksen [blank_start]sisällöstä[blank_end]. Näin ollen esimerkiksi postitse lähetetty tarjous voidaan [blank_start]peruuttaa[blank_end] ennen postin saapumista vastaanottajalle esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse tai telefaxilla.
Answer
-
peruutus
-
saapunut
-
sisällöstä
-
peruuttaa