Sopimuksentekotavat - 2

Descripción

2021 Avtalsrätt Test sobre Sopimuksentekotavat - 2, creado por Kalle Ankkanen el 08/03/2020.
Kalle Ankkanen
Test por Kalle Ankkanen, actualizado hace más de 1 año
Kalle Ankkanen
Creado por Kalle Ankkanen hace casi 5 años
2
0

Resumen del Recurso

Pregunta 1

Pregunta
Sanomalehdessä julkaistua mainosta tai muuta siihen rinnastettavaa markkinointia ei ole yleensä pidetty [blank_start]tarjouksena[blank_end]. Täsmentämättömälle yleisölle kohdistettua markkinointia on totuttu kutsumaan [blank_start]kehotukseksi[blank_end] tarjouksen tekemiseen (invitatio ad offerendum), minkä oikeusilmiön tunnusmerkkinä on pidetty [blank_start]tarjoussidonnaisuuden[blank_end] puuttumista. Eri asia on, että tällainenkin markkinointi vaikuttaa monesti sopimuksen sisältöön esimerkiksi niin, että [blank_start]virhearvioinnissa[blank_end] kaupan kohteelta vaaditaan markkinoinnissa ilmoitettuja ominaisuuksia, ellei niistä ole varsinaisessa sopimuksessa nimenomaisesti poikettu.
Respuesta
  • tarjouksena
  • kehotukseksi
  • tarjoussidonnaisuuden
  • virhearvioinnissa

Pregunta 2

Pregunta
Eränlainen [blank_start]yleiskriteeri[blank_end], jota vasten muita sidonnaisuusargumentteja voidaan punnita, on kysymys adressaatin saamasta [blank_start]perustellusta[blank_end] [blank_start]käsityksestä[blank_end]. Tämä OikTL:n luottamusta painottavaan normistoon hyvin yhdistyvä arvioperuste palautuu kysymykseen, oliko ilmaisun vastaanottajalla perusteltua aihetta [blank_start]ymmärtää[blank_end] tietty lausuma sitovaksi tahdonilmaisuksi.
Respuesta
  • yleiskriteeri
  • perustellusta
  • ymmärtää
  • käsityksestä

Pregunta 3

Pregunta
[blank_start]Kaksipuolinen[blank_end] oikeustoimi eli sopimus on kysymyksessä silloin, kun oikeusvaikutuksen syntyminen edellyttää kahden henkilön yhtäpitävää [blank_start]tahdonilmaisua[blank_end]. Oikeusvaikutus syntyy, kun he ovat yhtä mieltä tahtomastaan [blank_start]oikeustilan[blank_end] muutoksesta. Tällöin henkilöiden, joita kutsutaan sopimuspuoliksi tai sopimuskumppaneiksi, välille on syntynyt sopimus.
Respuesta
  • Kaksipuolinen
  • tahdonilmaisua
  • oikeustilan

Pregunta 4

Pregunta
Vaikka tarjouspyyntö ei yleensä aiheuta tarjoussidonnaisuutta, voi tilanne olla toinen silloin, kun kyseessä on [blank_start]tarjouskilpailuun[blank_end] tai [blank_start]julkisiin[blank_end] [blank_start]hankintoihin[blank_end] liittyvä tarjouspyyntö. [blank_start]Tarjouskilpailua[blank_end] ei myöskään saa käyttää pelkästään kustannustason selvittämiseen.
Respuesta
  • tarjouskilpailuun
  • hankintoihin
  • julkisiin
  • Tarjouskilpailua

Pregunta 5

Pregunta
Mikäli sopimuksen sisällön osalta ajaudutaan tulkintaerimielisyyksiin sopimuksen jo [blank_start]synnyttyä[blank_end], saattaa tarjouspyynnöstä löytyä apua sopimuksen [blank_start]tulkintaan[blank_end]. Tarjouspyyntö on asiakirja, jonka nojalla [blank_start]kenties[blank_end] voidaan osoittaa, millaisista lähtökohdista sopimusta on alettu valmistella.
Respuesta
  • tulkintaan
  • synnyttyä
  • kenties

Pregunta 6

Pregunta
Tarjouksen sopimuksen aikaansaamiseksi tulee olla niin [blank_start]muotoiltu[blank_end], että siihen voidaan antaa joko hyväksyvä tai hylkäävä vastaus, toisin sanottuna vastaajan täytyy voida vastata [blank_start]tarjoukseen[blank_end] sanoilla ”kyllä” tai ”ei” ainakin tarjouksen [blank_start]keskeisimpien[blank_end] kohtien, kuten tarjotun tuotteen ja sen hinnan, osalta. Ellei tarjous ole näin muotoiltu, se ei ole tarjous sopimuksen aikaansaamiseksi.
Respuesta
  • muotoiltu
  • keskeisimpien
  • tarjoukseen

Pregunta 7

Pregunta
Tarjouksen tekijä voi sisällyttää tarjoukseen lausuman ”[blank_start]sitoumuksetta[blank_end]” tai muun vastaavan ilmaisun, josta ilmenee, ettei tarjoaja tahdo tulla [blank_start]sidotuksi[blank_end] tarjoukseensa. Tämä on mahdollista, koska oikeustoimilaki on tahdonvaltainen laki. Tällöin tarjous ei aiheuta sidonnaisuutta ja sitä voidaan oikeusvaikutuksiltaan verrata [blank_start]tarjouspyyntöön[blank_end].
Respuesta
  • sitoumuksetta
  • sidotuksi
  • tarjouspyyntöön

Pregunta 8

Pregunta
Tarjoukseen voidaan merkitä, miten tarjouksessa ilmoitettu määräaika lasketaan. Ellei näin ole tehty, se lasketaan kirjeen [blank_start]päiväyksestä[blank_end] päiväyspäivää mukaan ottamatta (OikTL 2.2 §). Jos kirjeestä puuttuu [blank_start]päiväys[blank_end], se katsotaan päivätyksi [blank_start]postileiman[blank_end] osoittamana päivänä. Telefaxin tai sähköpostin välityksellä tehdyn tarjouksen määräaika lasketaan tarjouksen [blank_start]lähettämisestä[blank_end].
Respuesta
  • päiväyksestä
  • päiväys
  • postileiman
  • lähettämisestä

Pregunta 9

Pregunta
Vaikka tarjouksen tekijä olisi nimenomaan ilmoittanut, ettei vaadi tarjoukseen vastausta tai tämä käy muuten tarjouksesta ilmi, on tarjouksen saaja kuitenkin [blank_start]kysyttäessä[blank_end] velvollinen ilmoittamaan, hyväksyykö hän tarjouksen (OikTL 8 §). Mikäli hän ei sitä kysyttäessä ilmoita, [blank_start]tarjous[blank_end] [blank_start]raukeaa[blank_end].
Respuesta
  • kysyttäessä
  • tarjous
  • raukeaa

Pregunta 10

Pregunta
Sillä seikalla, milloin tarjouksen vastaanottaja on saanut tiedon peruutuksesta , ei sen sijaan ole merkitystä. Ratkaisevaa on ainoastaan, että [blank_start]peruutus[blank_end] on [blank_start]saapunut[blank_end] tarjouksen saajalle, ennen kuin hän on saanut tiedon tarjouksen [blank_start]sisällöstä[blank_end]. Näin ollen esimerkiksi postitse lähetetty tarjous voidaan [blank_start]peruuttaa[blank_end] ennen postin saapumista vastaanottajalle esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse tai telefaxilla.
Respuesta
  • peruutus
  • saapunut
  • sisällöstä
  • peruuttaa
Mostrar resumen completo Ocultar resumen completo

Similar

Sopimuksentekotavat - 1
Kalle Ankkanen
Primera a Segunda Guerra Mundial
jonathanbeltran1
Gramática para Practicar el First Certificate II
Diego Santos
Consejos para un Horario de Estudio para Selectividad
maya velasquez
MAPA METAL.
victorsquad99
LA BELLE EPOQUE
fer.sagredo
LA REPRODUCCION EN LOS ANIMALES
Liliam Beatriz Meneses Quintero
Plantilla del Plan de Estudio de 5 Minutos
Diego Santos
Contenidos básicos contabilidad
Maria Fernanda Encalada
Tipos de Sociedades
Nicolas Omana
Enfoques de Investigación
Karen Dubón