Joissakin tapauksissa piirteitä voidaan nähdä siinä, että neuvottelukumppani on antanut liian optimistisen kuvan todennäköisyydestä päästä sopimukseen. Kyseenalaisena menettelynä saatetaan pitää myös esimerkiksi sitä, että letter of intent -vaiheen saavuttamisen jälkeen osapuoli pyrkii jo alustavasti sopimuskohtia.

Tiedonantovelvollisuudet vaikuttavat tärkeänä osana arvioitaessa suoritukseen kohdistuvia , ja neuvotteluvastuun kannalta niillä on yleensä merkitys. Mahdollista on kuitenkin, että neuvotteluvaiheeseen sijoittuvat tiedonantovirheet johtavat sopimuksen kariutumiseen ja että niiden katsotaan ilmentävän sellaista , joka perustaa neuvottelukumppanin tarpeettomiksi käyneistä neuvottelukustannuksista.

Neuvottelukäyttäytyminen, joka saisi aikaan sopimuksen , on selkeästi .

Neuvottelutavan voidaan yleensä ulottaa myös sellaiseen käyttäytymiseen, joka on pätemättömyysperusteiden , mutta ei aivan niin vaikutuksellista, että sopimus olisi sen vuoksi .

Tuottamuksen voidaan katsoa olevan käsillä, kun neuvottelut ovat sen vuoksi, että toinen osapuoli on poikennut neuvottelutapaa koskevista vaatimuksista antamalla tietoja omasta tai muista sopimussuhdetta koskevista seikoista.

Tarjousten pyytäminen ilman tosiasiallista sopimuksentekotarkoitusta on selvästi hylättävää, koska siinä tarjousten tekijät saatetaan käsitykseen mahdollisuuksista päästä . voi siten periaatteessa tulla kysymykseen.

Väärinkäyttötilanteissa, joissa poiketaan normaaleista neuvottelumenettelyä koskevista odotuksista tai käytetään sopimatonta , tuottamus on yleensä selvästi käsillä ja tämän vuoksi perusteltu.

Kun johtuu pakottamisesta, kiskomisesta tai petollisesta menettelystä, edellytykset ovat käsillä.

Jos sopimusosapuoli ajaa väärinkäytösperusteiden nojalla kannetta vaatien sopimuksen julistamista , tähän yhdistetty menestyy normaalisti silloin, kun pätemättömyysperusteen todetaan .

Voidaan ajatella, että toisen erehdyksen havainneen osapuolen olisi tullut sen , jolloin sopimuksen jatkamisesta seuranneet voisivat tulla korvattavaksi.