Mikä seuraavista ei kuvaa jakaumataulukoita?
ne tiivistävät havaintoaineiston informaatiot mm. esittämällä ne prosenttiosuuksina
suorasta jakaumasta puhutaan, kun tarkastellaan vain yhtä muuttujaa
jos jakaumataulukossa ilmaistaan prosenttiosuudet, on ilmoitettava myös todelliset lukumäärät
frekvenssijakauma muodostuu muuttujan arvoista ja niitä vastaavista lukumääristä
Miten aineistoa ei voida muuttaa havainnollisemmaksi?
luokittelemalla
ilmoittamalla prosentuaalisia tietoja
käyttämällä graafista esitystapaa
tutkimalla useampia muuttujia yhdessä
Aineiston lajittelussa...
muuttujat järjestetään aina pienimmästä suurimaan
muuttujia ei koskaan aseteta suurimmasta pienimpään
järjestys voi olla nouseva tai laskeva
muuttujat laitetaan aina laskevaan järjestykseen
Frekvensseistä tiedetään, että...
suhteellinen frekvenssi voidaan laskea vasta järjestysasteikon muuttujille
kumulatiivisella frekvenssillä tarkoitetaan lukumääriä vastaavia prosenttiosuuksia
summafrekvenssi voidaan laskea vain määrällisille muuttujille
suhteellinen frekvenssi voidaan laskea luokitteliasteikon muuttujille
Jakaumataulukoista tiedetään, että...
summafrekvenssi on suhteellisten osuuksien kumulatiivinen kuvaaja
suhteellinen summafrekvenssi on summafrekvenssin F prosenttiosuus kaikkien havaintojen lukumäärästä
mikäli havaintoja on paljon, on suositeltavaa käyttää alkuperäisiä lukumääriä
kun puhutaan suorasta jakaumasta, muuttujilla on tasavälinen luokitus
Luokittelusta epätosi väittämä on
yleisin luokittelumuoto on tasavälinen luokittelu, jossa luokkavälin pituus on vakio
avoimia luokkia voidaan käyttää jos aineistossa on poikkeavia havaintoja
aineisto ryhmitellään havainnollisuuden parantamiseksi havaintoarvojen suuruuden mukaan
luokkavälien pituus lasketaan vähentämällä alarajasta yläraja
Ristiintaulukoinnista paikkaansa ei pidä...
jatkuvaluontoisen muuttujan arvot tulee luokitella ennen taulukointia
reunafrekvenssit ilmoittavat koko aineiston jakauman
ryhmien lukumäärien ollessa yhtä suuria, vertailu prosenttilukuja käyttäen on yleensä havainnollisempaa kuin lukumäärien ilmoittaminen
kun jakauma esitetään suhteellisina frekvensseinä, prosentit voidaan laskea riveittäin, sarakkeittain tai koko havaintomäärästä
Taulukon ulkoasua ja muotoilua suunniteltaessa...
sarakkeet järjestetään aina avainsarakkeen lukujen mukaiseen järjestykseen
suurelee yleisölle tarkoitetussa esityksessä kaksi merkitsevää lukua riittää esitystarkkuudeksi, jos tilanne ei aseta muita vaatimuksia
tarkasteltavat asiat on syytä laittaa rivimuuttujiksi, sillä poikki taulukon olevia lukuja on helpompi vertailla keskenään
tietojen keskinäisellä järjestyksellä ei ole suurtakaan merkitystä taulukon informaatioarvoon
Vilu haluaa tehdä kaavion eri kissanruokamerkkien menekistä (kuinka paljon kutakin merkkiä ostetaan). Mikä kaaviotyyppi palvele Vilun tarpeita parhaiten?
pylväskaavio
pistekaavio
palkkikaavio
viivakaavio
Mikä väittämistä pitää paikkansa?
Liian vahva väritys voi aiheuttaa kuviossa moire-väreilyä
hila-viivoista on tehtävä tarpeeksi tummia, jotta ne parantaisivat tulkittavuutta
kaaviosta saatuihin mielikuviin vaikuttaa mm.värit, niiden sävyt ja keskinäinen esitysjärjestys
viivojen nimiöt tulee sijoittaa erilliseen ruutuun kuvion ulkopuolelle
palkki- ja pylväskaavioilla on monia yhteisiä ominaisuuksia. Mikä seuraavista väitteistä on epätosi?
pystyakselin asteikon on lähdettävä nollasta
palkkien/pylväiden välin pituudeksi suositellaan kokreintaan 50% niiden leveydestä
palkit tai pylväät on mahdollista jakaa osiin jonkin ominaisuuden mukaan
molemmissa kaavioissa on mahdollista muodostaa palkki.tai pylväsryhmiä, jotka muodostavat kokonaisuuden
Paras mahdollinen kaavio määrien kuvaamiseen on
ympyräkaavio
ei sovi määrien muutosten kuvaamiseen
ei ole viivakaavion vastine
sopii käytettäväksi kun muuttujista ainakin toinen on määrää mittaava
voidaan jakaa osiin, jolloin kuhunkin pylvääseen sisältyy useamman muuttujan arvo
Ympyräkaaviosta epätosi väittämä on...
kaaviossa sektorit eli lohkot kuvaavat jonkin kokonaisuuden osia
jos sektoreita on paljon, suositellaan käytettäväksi enemmin pylväskaaviota
kolmiulotteisuutta ei tule käyttää
sektorien pinta-alat suhtautuvat samoin kuin havaitut prosenttiosuudeet
Murtoviivaesitys
on sama asia kuin pylväskaavio
sopii ennen kaikkea yhden havaintosarjan kehityksen arviointiin
vaatii jatkuva-arvoiset muuttujat
on ihanteellinen määrien mittaamiseen
Mikä väittämistä liittyen aluekaavioihin on epätosi?
Aluekaavio jossa alueet sijaitsevat toistensa takana on havainnoillisin aluekaavio
jos havaintoarvojen summa muodostaa kokonaisuude, voidaan muodostaa aluekaavio
aluekaavioissa mm. viivojen väliin jäävä alue kuvaa yhtä muuttujaa tai yhden ryhmän arvoja
aluekaaviossa yhteen kuvioon piirretään useita murtoviivoja
hajontakaaviossa
jokaista havaintoyksikköä ei kuvata erikseen
pyritään kuvaamaan kahden muuttujan välistä syy-seuraussuhdetta
muuttujien tulee olla määrällisiä
havaintoarvojen tuleee olla peräisin samasta tilastoyksiköstä
teemakartoissa
etuna on niiden helppous
haittana on niiden hintavuus
ulkoasu ja sen antama vaikutelma määräytyy sen mukaan miten on valittu esim tilastotiedon luokkarajat
ulkoasu määräytyy sen mukaan miten on valittu tutkittava ilmiö
