Created by Paula Lindholm
over 8 years ago
|
||
Question | Answer |
Agressiivisuus | Tarkoituksellinen pyrkimys vahingoittaa toista. |
Aivoriihi | ryhmän pyrkimys tuottaa mahdollisimman paljon uusia ja omaperäisiä ajatuksia välttämällä yhdenmukaisuutta ja kriittisyyttä |
Altruismi | toisen auttaminen itselle koituvien kulujen tai oman edun menettämisen kustannuksella |
Arviointiarkuus | tutkimukseen osallistuvassa heräävä huoli siitä vaikutelmasta jonka hän antaa itsestään tutkijoille |
Arvo | toivottavaa lopputulosta tai toimintatapaa koskeva yleisluontoinen käsitys tai uskomus |
Asenne | johonkin sosiaalisesti merkitykselliseen kohteeseen liittyvä myönteinen tai kielteinen suhtautumistapa |
Asevaikutus | koetulos jonka mukaan aseen havaitseminen nostaa todennäköisyyttä että vihastunut ihminen käyttäytyy aggressiivisesti |
Attribuutio | käyttäytymisen syytä koskeva havainto tai selitys |
Attribuution peruserhe | taipumus yliarvioida sisäisten tekijöiden kuten aikomusten ja luonteenpiirteiden ja aliarvioida tilanne tekijöiden vaikutusta käyttäytymiseen |
Augmentaatioperiaate | attribuutiossa jokin syy saa suuremman painon silloin kun tilanteessa on mukana lopputulosta estäviä tekijöitä |
Autoritaarinen persoonallisuus | persoonallisuustyyppi jolle on ominaista ennakkoluuloisuus , halu alistua auktoriteetille ja samalla alistaa itseä heikompia sekä taipumus kannattaa demokratian vastaisia joukkoliikkeitä |
Balanssiteoria | ihmisten arkipsykologian systematisoiva kuvaus, jossa oletetaan että myönteiset asiat ja henkilöt liittyvät yhteen , samoin kielteiset asiat , eikä myönteisten ja kielteisten asioiden välillä ole kytkentöjä |
Behaviorismi | tutkimussuunta jonka mukaan psykologisen tutkimuksen tulee kohdistua vain ulkoisten olosuhteiden ja havaittavan käyttäytymisen yhteyden tutkimiseen ottamatta huomioon mielen sisäisiä tapahtumia |
Desentraatio | lapsen älyllisessä kehityksessä tapahtuva egosentrisyyden väheneminen, paraneva kyky suhteuttaa oma näkökulma asioista toisten näkökulmaan. Jean piagetin kognitiiviseen kehitysteoriaan liittyvät käsite. |
Diskurssianalyysi | puheen tai tekstin tutkimustapa jossa osoitetaan millaisia versioita kielen käyttäjät rakentavat todellisuudesta ja mitä funktioita puhe tai teksti toteuttaa |
Dominanssihierarkia | pakkovaltaan tai riippuvuuteen perustuva sosiaalinen arvojärjestys |
ELM | asenteiden muutoksia selittävä malli , jossa oletetaan että suostutteleva viestejä voidaan käsitellä perusteellisemmin tai pinnallisemmin ja että asenteiden muuttuminen riippuu siitä miten viestin vastaanottaja sitä käsittelee |
Ennakkoluulo | kielteinen stereotyyppinen näkemys jostakin ryhmästä yhdistettynä kielteisiin tunteisiin tämän ryhmän jäseniä kohtaan |
Emergentin normin teoria | Teoria jonka mukaan joukko tapahtumat ovat muiden ryhmä tilanteiden tapaan normien ohjaamia. Jouko tapahtumia kuitenkin nousevat ohjaamaan tilanteessa syntyvät uudet normit joita näkyvästi toimivat yksilöt omalla käyttäytymisellään ehdottavat. |
Emootio | Suhteellisen lyhytkestoinen psyykkinen tila jolle on ominaista erityiset neurofysiologiset muutokset ilmeliikkeet, elämyslaatu , käyttäytymis valmius ja kognitiiviset prosessit. emootioita virittävät kokijalle henkilökohtaisesti merkitykselliset tapahtumat. |
Epäyksilöllistyminen | sosiaalisessa tilanteessa tapahtuva yksilöllisen tunnistettavuuden heikentyminen |
Esittäytyminen | julkinen esiintyminen niin että itsestä annetaan kuva tietynlaisena henkilönä (totuudenmukaisesti tai vastaisesti) |
Etnometodologia | Harold Garfinkelin perustama arkielämässä ja arkikeskustelussa huomaamatta noudatettujen sääntöjen tutkimustapa |
Etogenia | Etenkin Rom Harren kehittämä kokeellista menetelmää arvosteleva sosiaalipsykologian suuntaus joka korostaa yhtäältä ihmisen käyttäytymisen tietoista tavoitteellisuutta ja toisaalta sen ohjautumista paikallisen moraalisen järjestelmän mukaisesti. |
Etologia | eläinten käyttäytymisen tutkiminen niiden luonnollisissa olosuhteissa |
Frustraatio, turhauma | tavoitteiden toteutumisen estävät tapahtuma. psyykkinen tila jonka tällainen tapahtuma synnyttää. |
Frustraatio-agressio-teoria | Teoria jonka mukaan frustraatio johtaa aina aggressiivisuuteen ja aggressiivisuuden taustalta löytyy aina frustraatio. Vaikka teoria näin yleisenä on osoittautunut vääräksi frustraatio voi silti tietyin ehdoin johtaa aggressiivisuuteen. |
Hahmopsykologia | Saksassa 1910 luvulla syntynyt koulukunta joka korosti että psykologiset ilmiöt on ymmärrettävä kokonaisuuksina ja että nämä kokonaisuudet ovat enemmän kuin osiensa summa |
Halo-vaikutus | Taipumus päätellä henkilön yhdestä myönteisestä ominaisuudesta että hänellä on myös muita myönteisiä ominaisuuksia |
Henkilökohtainen konstruktio | Vastakohtainen piirteiden ulottuvuus jonka yksilö on omaksunut kuvaamaan ihmisten yhtäläisyyttä ja eroavuutta. George Kellyn teoriaan liittyvä käsite. |
Henkilökohtainen minätietoisuus | Tarkkaavuuden kohdistaminen oman minän sisäisiin puoliin esimerkiksi ajatuksiin, tunteisiin tai arvoihin. Taipumus vaihtelee tilanteiden mukaan ja henkilöstä toiseen. |
Hienovarainen kyynisyys | käsitys että ihminen tekee altruistisia tekoja viime kädessä poistaakseen epämiellyttävää oloa tai saadakseen mielihyvää |
Hypoteesi | teoriasta tai aiemmasta tutkimuksesta johdettu oletus asioiden yhteydestä tai syy-seuraussuhteista |
Identiteetti | henkilökohtaiset ja sosiaaliset ominaisuudet jotka sisältyvät minäkuvaan ja juontavat juurensa ihmisen samaistumisesta yksilöihin ja ryhmiin |
Idiosynkrasialuotto | vapaus käyttäytyä ryhmän normeista poikkeavalla tavalla sen jälkeen kun on osoittautunut ryhmän normeja ylläpitäväksi jäseneksi |
Ihanne-minä | ihmiselle muodostunut kuva siitä millainen hän haluaisi olla |
Illusorinen korrelaatio | asioiden yhteenliittymistä koskeva virheellinen päätelmä joka perustuu päätelmän tekijän odotuksiin tai yleiseen taipumukseen yliarvioida suhteellisen harvinaisten tapahtumien määrää |
Ilmaisusäännöt | kulttuurisesti vaihtelevat säännöt jotka määrittelevät Mitä tunteita missäkin tilanteessa tulee näyttää, korostaa, hillitä tai täysin estää näkymästä |
Implisiittinen persoonallisuusteoria | yksilön henkilökohtainen käsitys persoonallisuuden piirteiden yhdessä esiintymisestä, vastakkaisuudesta, tai keskinäisestä riippumattomuudesta |
Induvidualismi | etenkin länsimaiselle kulttuurille ominainen arvo suuntaus joka korostaa yksilön autonomiaa yksityisyyttä sekä yksilöllistä ihmisarvoa. kollektivismin vastakohta |
Interpersoonallinen teoria | H.S. Sullivanin interpersoonallisesta psykiatriasta juontuva teoria jonka mukaan välittömän kanssakäymisen perus tapahtumat liittyvät dominoinnin, alistumisen, ystävällisyyden ja vihamielisyyden pyrkimyksiin ,ja niiden vastavuoroiseen viestintään |
Itsearvioinnin säilyttämismalli | strategia jota käyttäen ihminen yrittää säilyttää sekä hyvän itsetunnon että totuudellisen minäkäsityksen. riippuu arvioitavan ominaisuuden tärkeydestä kumpi tekijä vaikuttaa enemmän strategian valintaan |
Itsensä havaitsemisen teoria | Daryl Bemin kehittämä behavioristinen teoria jonka mukaan ihminen tekee omia sisäisiä tilojaan koskevia päätelmiä tarkkailemalla näkyvää käyttäytymistään. itsestä tehdään siis päätelmiä samalla tavalla kuin muista ihmisistä |
Itsensä valvominen | muiden ihmisten mielipiteiden seuraamiseen perustuva itsestä annettavan vaikutelman ohjailu. ihmiset eroavat toisistaan sekä itsensä valvomisen kyvy että halukkuuden mukaan |
Itsetunto | minäkäsityksen myönteisyys |
Jalka oven väliin- tekniikka | tapa saada toinen suostumaan johonkin palvelukseen pyytämällä ensin selvästi pienempää palvelusta |
Johtajuuden kontingenssimalli | Fiedlerin johtajuusteoria jonka mukaan paras johtamistyyli riippuu tilanteen antamista kontrollimahdollisuuksista: kun tilanne on kohtalaisen hyvin johtajan kontrolloitavissa ihmissuhdekeskeiset johtajat onnistuvat parhaiten ; kun taas tilanne on erittäin hyvin tai erittäin huonosti kontrolloitavissa tehtäväkeskeiset johtajat ovat tehokkaimpia. |
Joukkokäyttäytyminen | järjestymättömien ryhmien ja yhteiskunnallisiin instituutioihin heikosti niveltyneiden muutosta ajavien yhteisöjen ja niihin kuuluvien yksilöiden käyttäytyminen |
Julkinen minätietoisuus | ihmisen tietoisuus minuutensa julkisesta puolesta esimerkiksi ulkonäöstä. taipumus vaihtelee tilanteiden mukaan ja henkilöstä toiseen |
Kenttäkoe | luonnollisessa tilanteessa tehty tutkimus jossa yritetään mahdollisuuksien mukaan noudattaa kokeellisen menetelmän vaatimuksia |
Keskeinen suostuttelureitti | suostutteleva ssa viestinnässä vastaanottajan huolellinen viestiin sisältyvien argumenttien pohdinta ja käsittely |
Keskusteluanalyysi | etnometodologian piiriin kuuluva luonnollisten keskustelujen tutkimus jossa nauhoitettuja keskusteluja tarkasti analysoimalla etsitään keskustelussa noudatettavia sääntöjä |
Koe | syy-seuraussuhteen tutkimustapa ,jossa yhtä tai useampaa riippumatonta muuttujaa manipuloidaan, muiden tekijöiden vaikutus kontrolloidaan ja yhden tai useamman riippuvan muuttujan arvo mitataan |
Kognitiivisen dissonanssin teoria | Leon Festingerin teoria jonka mukaan ihminen pyrkii välttämään tilaa jossa hänen kognitionsa ovat ristiriidassa keskenään joko muuttamalla kognitiotaan, asenteitaan tai käyttäytymistään |
Kollektivismi | yhteisön etujen ensisijaisuutta yksilön etuihin nähden painottava arvosuuntaus. individualismin vastakohta. |
Konformisuus | asenteiden ja mielipiteiden mukauttaminen ryhmän odotuksiin , mikä Saattaa johtua joko informaatiovaikutuksesta tai normatiivisesta vaikutuksesta |
Konstruktiovalidius | Koejärjestelyllä aikaansaadun vaikutuksen vastaavuus teoreettisesti tarkoitetun vaikutuksen kanssa. mittarin kyky mitata teoreettisesti tarkoitettua konstruktiota |
Kontaktihypoteesi | käsitys jonka mukaan ryhmien välisiä suhteita voidaan tietyin ehdoin parantaa lisäämällä ryhmien välisiä kontakteja |
Kontrolliodotus | tapahtumien syitä koskeva uskomus. voi olla sisäinen tai ulkoinen |
Korrelaatio | kahden muuttujan yhteisvaihtelu. yhteisvaihtelun määrän ilmaiseva korrelaatiokerroin vaihtelee +1 ja -1 välillä. |
Korrelatiivinen tutkimus | tutkimus jossa saadaan selville muuttujien yhteisvaihtelun määrä mutta jonka perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä muuttujien välisestä kausaalisuhteesta |
Kulttuurinen sulautuminen | prosessi jossa kulttuurivähemmistöt omaksuu valtaväestön kulttuurin ja identiteetin täysin ja näin häviää erillisenä ryhmänä |
Kärjistymisvaikutus | luokittelua seuraava taipumuskokeen samaan luokkaan kuuluvat korostuneen samanlaisina ja eri luokkiin kuuluvat korostuneen erilaisina |
Lähikehityksen vyöhyke | kehitystaso jonka mukaisia tehtäviä henkilö pystyy ratkaisemaan toisen osaavamman avustamana vaikka ei vielä selviäkkään niistä yksin |
Mallista oppiminen | oppiminen toisen toimia ja niistä tälle koituvia seuraamuksia havaitsemalla; myös havaitsemalla oppiminen |
Minimaalisten ryhmien tutkimusohjelma | koesarja jolla osoitettiin että pelkkä oman ryhmän ja ulkoryhmä nimeäminen aiheuttaa oman sisä ryhmän suosimista ja ulkoryhmän syrjimistä |
Minän kompleksisuus | niiden alla järjestelmien määrä joihin yksilön minäkäsitys jakautuu. yksilön minäkäsityksen moniaineksisuus ja jakautuminen alajärjestelmiin |
Minätietoisuus | tilanteesta toiseen vaihteleva tietoisuus omasta itsestä ja minä käsityksestä |
Myöhäisvaikutus | epäluotettavana pidetyn tietolähteen takia aluksi torjutun sanoman hyväksyminen myöhemmin kun sanoman ja sen lähettäjän välinen yhteys on unohdettu. |
Odotusarvomalli | motivaation selittäminen toiminnan onnistumisen todennäköisyyden ja toiminnan tuloksen koetun arvon perusteella |
Oman edun attribuutiovääristymä | taipumus selittää oma onnistuminen sisäisillä ja oma epäonnistuminen ulkoisilla syillä |
Opittu avuttomuus | passiivisuus joka syntyy kokemuksesta ettei voi vaikuttaa |
Osallistuva havainnointi | menetelmä jossa tutkija tarkkailee ryhmää tai yhteisöä sisältäpäin sen jäsenenä toimien |
Ovi päin naamaa-tekniikka | toiselta pyydetään ensin suurta palvelusta niin että tämä suostuu myöhemmin esitettyyn selvästi pienempään palvelukseen |
Palautekeskustelu | kokeen tai muun tutkimuksen jälkeen järjestetty keskustelu jossa kerrotaan tutkimuksen tarkoitus ja vastataan osallistujan kysymyksiin. jos tutkimukseen on liittynyt harhautusta kerrotaan myös miksi harhautus katsottiin välttämättömäksi. |
Perifeerinen suostuttelureitti | suostuttelevassa viestinnässä ne vaikutukset jotka eivät perustu sanoman käsittelemiseen |
Pohjustus | skeeman virittäminen. Pohjustetut skeemat vaikuttavat enemmän kuin pohjustamattomat. |
Proseduraalinen oikeudenmukaisuus | menettelytapoja koskeva oikeudenmukaisuus |
Prososiaalinen käyttäytyminen | vapaaehtoinen toisia tai yhteisöä hyödyttävä käyttäytyminen joka ei perustu ammatillisiin velvollisuuksiin tai sopimuksiin |
Prototyyppi | jonkin kategorian tyypillinen edustaja joka viriää mielessä kategoriaan viitatessa |
Pystyvyyden tunne | yksilön luottamus siihen että hän pystyy vaikuttamaan omassa elämässään merkityksellisiin tapahtumiin. Albert Banduran sosio-kognitiiviseen teoriaan liittyvä käsite. |
Reaktanssi | pyrkimys palauttaa vaikutusmahdollisuudet ja toimintavapaus kun ne ovat jo joutuneet uhatuiksi |
Realistisen konfliktin teoria | teoria jonka mukaan ryhmien keskeinen vihamielisyys syntyy aineellisia etuja koskevista ristiriidoista |
Reliaabelius | satunnaisvirheiden puuttumiseen tai vähäisyyteen perustuva mittauksen tai koejärjestelyn luotettavuus |
Riippumaton muuttuja | muuttuja jota koejärjestelyssä harkitusti muunnellaan ja jonka vaikutusta riippuvaan muuttujan tutkitaan |
Riippuva muuttuja | muuttuja jonka odotetaan vaihtelevan koejärjestelyssä harkitusti muunnellun riippumattoman muuttujan vaihtelun seurauksena |
Ringelmannin efekti | etenkin fyysisiä ponnistuksia vaativissa töissä ilmenevä ryhmän jäsenmäärän kasvun myötä tapahtuva ryhmän suhteellisen suorituksen huononeminen |
Rooli | johonkin asemaan kohdistuvien odotusten kokonaisuus |
Roolijako | ryhmässä tapahtuva sosiaaliseen asemaan tai työnjakoon perustuva tehtävien erilaistuminen. sosiaalisen elämän teatterinomaisuuteen perustuva käsite |
Roolikonflikti | tilanne jossa yksilön käyttäytymiseen kohdistuvat odotukset ovat ristiriidassa joko siksi että vastinroolien haltioiden odotukset käyvät ristiin tai siksi että hänellä on yhtä aikaa useita rooleja tai siksi että hänen omat odotuksensa ja roolin vaatimukset eivät käy yksiin |
Roolinotto | asioiden tarkastelu toisen henkilön näkökulmasta |
Roolinottoemootiot | emootiot jotka värjäävät Kun omaa käyttäytymistä arvioidaan toisten näkökulmasta. kutsutaan myös minätietoisuus emootioiksi. |
Ryhmien välinen käyttäytyminen | ihmisten vuorovaikutusta toisten ryhmien tai niiden jäsenten kanssa ryhmäsamaistumisen pohjalta |
Ryhmäajattelu | vaihtoehtojen havaitsemisen vähentymisenä , moraalisena itsetyytyväisyytensä ja itsesensuurina ilmenevä yksimielisyyden tarvetta korostava ryhmäprosessi, joka johtaa ryhmän päätöksenteon heikentymiseen |
Ryhmän kiinteys, koheesio | ryhmän jäsenten keskinäinen yhteenkuuluvuus ja riippuvuus joka tekee ryhmästä erottuvan kokonaisuuden |
Ryhmäpolarisaatio | ryhmässä käydyn keskustelun tuloksena tapahtuva mielipiteen siirtymä kohti mielipide asteikon sitä päätä jossa ryhmän enemmistön kanta alkuaan oli |
Sanaton viestintä | merkityksellisen informaation välittämistä toiselle käyttämättä puhuttua tai kirjoitettua kieltä esimerkiksi eleiden ilmeiden katseen tai kosketuksen avulla |
Sisäinen motivaatio | jonkin toiminnon suorittaminen toiminnan itsensä takia |
Sisäinen validius | kokeella on sisäistä validiteettia kun todettu riippuvan muuttujan vaihtelu johtuu nimenomaan käytetystä manipulaatiosta eikä jostain muusta seikasta |
Sisäryhmä | ryhmä johon henkilö katsoo kuuluvansa |
skeema | kognitiivinen rakenne johon on organisoitunut jotakin kohdetta koskeva tieto ja joka ohjaa havaitsemista muistamista ja päättelyä |
Skripti | erityisessä tilanteessa toimimista koskeva järjestynyt tieto, käsikirjoitus |
Sosiaalinen dilemma | tilanne jossa ryhmään kuuluvan yksilön kannalta järkevä toiminta johtaa kaikkien ryhmän jäsenten kannata epäedulliseen tulokseen |
Sosiaalinen helpontuminen | hyvin hallittujen toimintojen suorituksen parantaminen toisten ihmisten läsnäollessa |
Sosiaalinen konstruktionismi | etenkin kausaali suhteita etsivälle kokeelliselle tutkimus tavalle vastakkainen lähestymistapa jonka mukaan ihmisten toiminta ohjautuu heidän kielellisesti rakentaminensa alati muuttuvien merkitysten mukaisesti |
Sosiaalinen laiskottelu | yksilön taipumus vähentää ponnistusta kun työryhmän koko kasvaa |
Sosiaalinen normi | julkilausuttu tai piiloon jäävä sääntö joka ilmaisee miten eri tilanteissa tulee toimia ajatella tai tuntea |
Sosiaalinen merkintä | henkilöiden välisten sosiaalisten suhteiden ja kohteiden/esineiden välisten kognitiivisten suhteiden vastaavuus. Ns. uuden Geneven koulukunnan sosio-kognitiiviseen teoriaan liittyvä käsite. |
Sosiaalinen paine | yksilön kohdistetut odotukset konformisesta eli sosiaalisen normin mukaisesta käyttäytymisestä |
Sosiaalinen representaatio | yhteisössä tai kulttuurissa yhteinen arkitietoon liittyvä tapa ymmärtää jokin sosiaalisesti merkityksellinen asia tai kohde |
Sosiaalisen identiteetin teoria | teoria jonka mukaan ihmiset pyrkivät kohentamaan sosiaalista identiteettiään erottumalla myönteisesti muista ryhmistä |
Sosiaalisen vaihdon teoria | oppimisteoriat perustuva sosiaalisuuden yleinen teoria joka tarkastelee sosiaalista vuorovaikutusta palkintojen vaihtona ja johtaa sosiaalisten suhteiden syntymisen yksilön halusta maksimoida voittonsa |
Sosiaalisen vertailun teoria | sosiaalisuuden yleinen teoria joka liittää sosiaalisiin kontakteihin hakeutumisen yksilön haluan rakentaa niin sanottua sosiaalista todellisuutta. näkemykset asioista joille ei ole saatavissa objektiivisia normeja rakennetaan vertailemalla omia mielipiteitä toisten samankaltaisten ihmisten mielipiteisiin. |
Sosiaalisten suhtautumistapojen kehä | alunperin Timothy Learyn kehittämä kaksiulotteinen (dominointi-alistuminen, ystävällisyys - vihamielisyys) vuorovaikutuksen kuvausjärjestelmä |
Sosialisaatio | tapahtumasarja jonka kuluessa ihminen oppii yhteiskunnan jäsenenä toimimisessa tarvittavat tiedot säännöt käsitykset ja asenteet |
Sosio-emotionaalinen funktio | sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja ryhmätoiminnassa näyttäytyvä pyrkimys säilyttää henkilöiden suhteet ja vallitseva mieliala positiivisena |
Sosiogenesis | aluksi sosiaalisessa suhteessa esiintyvän toiminnan, kyvyn tai tunteen sisäistäminen yksilön mielen toiminnaksi. kulttuurihistorialliseen teoriaan kuuluva käsite |
Sosiometria | Joseph Morenon kehittämä sosiaalisten suhteiden verkon tutkimustapa joka perustuu ryhmän jäseniltä kysyttyihin ystävyys ym. valintoihin |
Status | sosiaalisen arvo järjestelmän mukainen asema |
Stereotypia | jostakin sosiaalisesta ryhmästä muodostettu yleistetty kuvaus joka ei ota huomioon ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä |
Survey | kyselyin tai haastatteluin tehty mielipiteiden, asenteiden tai tapojen kartoitus joka perustuu satunnaisotantaan tutkittavasta väestönosasta |
Symbolinen interaktionismi | G.H. Meadin työn pohjalta kehitetty näkemys ihmisen sosiaalisuudesta. Sen mukaan ihmisten keskeinen vuorovaikutus on eläinten vuorovaikutuksesta poiketen luonteeltaan symbolista, ihmisen mieli on sisäistä symbolista toimintaa ja ihmisen minäkäsitys syntyy sosiaalisesti tarkastelemalla itseä toisten näkökulmasta. |
Symbolinen rasismi | rasistinen käyttäytyminen jonka rasistisuus kuitenkin kielletään halusta noudattaa suvaitsevaisuutta suosivia normeja |
Syntipukkiteoria | teoria jonka mukaan vihamielisyys kohdistetaan turhautumisen aiheuttajan sijasta viattomaan kohteeseen , tavallisesti johonkin sosiaalisesti heikompaan ryhmään tai sen jäseneen. |
Tasasuhtateoria | sosiaalisen vaihdon teoria täydentämään kehitetty teoria jonka mukaan yhteistoiminnasta syntyvän tuotoksen jako koetaan oikeudenmukaiseksi kun kukin saa suhteessa panokseensa |
Tensiojärjestelmä | Lewinin kenttäteoriaan liittyvä käsite jonka avulla on selitetty yksilön ja ryhmän tavoitteellista toimintaa ja asenteiden muutoksia |
Toimintatutkimus | Kurt Lewinin kehittämä yhteisöjen tutkimustapa jossa tavoitellaan yhteisön sisäistä kehittämistä ja jossa yhteisön jäsenet osallistuvat tutkimuksen suorittamiseen |
Tunnesäännöt | kulttuurisesti vaihtelevia sääntöjä jotka määrittelevät Mitä tunteita eri tilanteissa ja rooli asemissa on sopivaa tuntea |
Tyytymisstrategia | toimintamalli jossa vaihtoehtojen punnitseminen lopetetaan kun riittävän hyvä vaihtoehto on tullut vastaan |
Ulkoinen validius | koe tulosten yleistettävyys, jota osoittavat alkuperäisestä poikkeavalla koejärjestelyllä tai alkuperäisestä tutkittavien joukosta eroavilla henkilön ryhmillä saadut vastaavat tulokset |
Ulkoryhmä | ryhmä johon henkilö ei katso kuuluvansa |
Vaikutelman kontrolli | sosiaalisessa tilanteessa omasta itsestä annettavan vaikutelman kontrolli |
Vapaamatkustajat | ryhmän jäsen joka ei anna panostaan ryhmän yhteiseen ponnistukseen |
Vastaavuuspäätelmä | tarkkailija tekee vastaavuuspäätelmän kun hän päättelee ärsykehenkilön käyttäytymisestä sitä vastaavan sisäisen tekijän |
Vastavuoroisuusnormi | normi jonka mukaan meidän pitää tehdä muille samalla tavalla kuin he tekevät meille |
Vastinrooli | A on B:n vastinrooli, kun A:ta koskevat odotukset on lausuttava B:n avulla |
Vertailuryhmä, kontrolliryhmä | kokeellisessa tutkimuksessa se koehenkilöiden ryhmä joka ei joudu tutkittavan vaikuttavan tilanteen kokijaksi tai tehtävän suorittajaksi |
Viestintä, kommunikaatio | merkityksellisen informaation välittämistä henkilöltä toiselle |
Vihjepiirteet | koetilanteessa etenkin kokeen johtajan käyttäytymisessä ilmenevät vihjeet jotka ohjaavat koehenkilöä arvailemaan tutkittavan hypoteesin luonnetta ja käyttäytymään niin että hypoteesi saisi vahvistusta |
Vuorovaikutusprosessin analyysi | Robert Balesin 1950 luvulla kehittämä ryhmäkeskustelujen tarkkailussa käytettävä puhetoimintojen ja tunneilmausten koodausjärjestelmä |
Väärinattribuutio | virheellinen oletus oman tunnetilan fysiologisten reaktioiden aiheuttajasta |
Yliperusteluefekti | itsessään mieluisaksi koetun toiminnan kiinnostavuuden väheneminen toiminnasta annetun palkinnon seurauksena |
Want to create your own Flashcards for free with GoConqr? Learn more.