Näköaloja uskontoon

Description

Uskontotieteen metodologisia kysymyksiä
Pauli Raivio
Note by Pauli Raivio , updated more than 1 year ago
Pauli Raivio
Created by Pauli Raivio almost 11 years ago
290
0

Resource summary

Page 1

Ketola: Mitä on uskontotiede? Tiede ja uskoto. Rajapinnat. Määritelmät ja kategoriat yhä vaikeampia rakentaa, joten yhä enemmän tulisi pohtia holistisia ja tulkitsevia lähestymistapoja. Mitä on tiede? Tieto, keskusteltavuus, empiirisyys, kriittisyys, pyrkimys selityksiin Uskontotieteen näkökulma: vrt teologiaan. vertaileva uskontotiede. Uudet näkökulmat. globaali näkökulma Mitä on uskonto: ei universaalia kaavaa. nominaalijärjestelmä on tutkijan työkalu ei todellisuuden kuvaus. Tavat ymmärtää arkisesti. Yliluonnollinen, pyhä ja perimmäinen huolenaihe. Ongelmat näissä. Uudet tutkimusalat. Uskonnon määritelmä ohjaa tutkimusta. 

Sakaranaho: Uskontotiedettä tekemässä Kysymyksiä tutkimuksen luovalla polulla: Kriteerit ja metodi oltava hanskassa Tutkimustyö elämismaailman osana: Suhde omaan elämään Tieteellisen toiminnan kaksi eri kontekstia: normatiivinen metodologia ja deskriptiivinen metodologia Tutkimusprosessi ja tulosten esittäminen: tutkiimussuunnitelma. rönsyilevä ja oppimistäyteinen prosessi.  Tutkimuksen rakenne ja retoriikka: Kvali ja kvanti. Vakuuttamiseen pyrkivä retoriikka. Kommunikointi.  Reflektointi ja tutkimuspäiväkirja: etic ja emic. metataso hallittava. Kirjoita siis auki omat aikeet ja ennakko-odotukset.Tutkimuspäiväkirja. perus- ja näyteportfoliot.  Oman tutkijaprofiilin selkiyttäminen: Tapa käsitteellistää maailmaa. Aineisto vs teoreettinen työ. Mikro ja makrotasot. Kysy itseltäsi asioita. 

Korkee: Psykoanalyyttisiä näkökulmia uskontoon: Uskontopsykologia ja uskontopsykoanalyysi: Rönsyilevä kenttä. Psykoanalyysin perinne. Moninaisuus. Sisäinen maailma: Tiedostamattomat mielensisällöt. Varhaisessa lapsuudessa syntyneitä ja vaikuttavat taustalla: kaavat. objekti ja objektirepresentaatio. Mielen sisällä kuvat oikeista objekteista. Tulkinta objekteista. esim. hyvä ja paha äiti. projisointi omien presentaatioiden pohjalta. Jatkuva läpikäynti mielen tiedostamattomilla tasoilla. Freud - isä ja opettaja: Uskonnon synty. periytynyt syyllisyys. Käsitys Jumalasta isärepresentaatio. Paha vai hyvä. Neuroottiset seremoniat. Piru jumalaksi. esim freudin tulkinnasta: Terve Jumala: Voi olla myös äitirepresentaatio. Jokaisella on halusi tai ei. Oman representaation tulee sopia jumalakuvaan. Polyteistin jumalatar ja mielen kulttuurisidonnaisuus: intia. Kollektiivinen identiteetti, kollektiivinen jumalarepresentaatio. Eri oidipuskompleksi. Ei isän vaan ryhmän voimat. Kulttuurierot huomioon psykoanalyysissä. Jumala ja identiteetti - Eriksonin näkökulma: Elämänkaariteoria. Nuoruus keskeinen. Identiteetti keksiössä. Lapsuus kohtaa uudet identifikaatiot. Lutherin isä. Identiteettikriisi ajoi luostariin. Epäonnistunut munkki. Paavi uusi kapinan kohde. Sisäiset konfliktit tärkeitä avata! Katse myös tulevaan. Leikki ja Jumala: winnicottilainen näkökulma: Pontetiaalinen tila. Kuvitelmat ja tosiasiat harmoniassa. Jumala on siirtymäobjekti. Jumalan malli vahvimmasta henkilöstä perheessä. Yhteinen potentiaalinen tila. Leikillä luodaan yhteisiä representaatioita. Jumala ja roolipeli. Uskonnonsta tulee potentiaalinen tila traditioiden kautta. Jumala ihmisen peilinä - Hyrckin näkökulma: Suhteessaolon perusmielikuvien teoria. Kehityskaari. Suhde objektiin muuttuu. Representaatiot syntyvät subjektin tulkinnasta. Hyrickin jumalarepresentaatiot. viisi vaihetta. Huom. psykoanalyysi ei anna kokonaiskuvaa tai kaikkia selitysmalleja, vaan mielen tiedostamattomat. Pitkälle viedyt oletukset 

Ketola, Pesonen jne: Uskontososiologisia näkökulmia: Comte ja Marx. Eri näkökulmat. Durkheim ja "pyhän" sosiologia: Uskonto on sosiaalinen fakta. Itsestä ulkoinen tapa. Kolme hypoteesia. 1. sosiaaliset funktiot. 2. Uskonto on alkuperäinen sosiaalinen fakta, joka selittää myöhemmät. 3. Pyhän käsite ja empiria uskonnossa Max Weber - Uskonto ja rationaalisuuden ongelma: Protestanttinen etiikka. Hengellisyys oli suorittamista. Tämänpuolistuminen. Individualismi. Uskonnon merkitys vähenee. Sekularisaatio kristinuskon osalta. Sekularisaatioparadigma - taustaa: modernisaatio. Sekularisaation synty. Myös uskonto tieteessä menetti merkitystään. Mitä on sekularisaatio: tilastojen ja empiiristen havaintojen (uskonnosta) väheneminen. Kuitenkin nimenomaan sosiaalisen merkityksen väheneminen, ei yksilön kannalta. Esim. kirkossa kävijäin määrä. Sekularisaation selitysmalleja: Tiedon lisääntyminen. Vaihtelevat teoriat. Monoteismi, protestantismi ja teollisuus. Eriytyminen, rationalisaatio ja maailmallisuus. Uskonto vain yksi sosiaalinen palveluntarjoaja. Uskonnon privatisoituminen. Korvaavat muodot. esim. kansalaisuskonto. Sekularisaatiomallin kritiikkiä: Liikaa modernin aatteen piriissä. Keskiajan uskonnollisuuden ylikorostaminen. Uusien uskontojen synty. Robert n. Bellahin kansalaisuskonto - taustaa: Perinteet Amerikkalainen kansalaisuskonto: Kollektivismi. Teologia, eettinen ja rituaalinen. Uhri. Kuinka kansalaisuksontoa on määritelty: 1. Kansanusko. 2. Kansakunnan transendetti ja universaali uskonto. 3. Uskonnollinen nationalismi. ¨Kritiikki: Uskonto ei voi oikeuttaa kokonaista kulttuurijärjestelmää. Epämääräisyys. Liiat oletukset. Suomalainen kansalaisuskonto: Osa luterilaista perinnettä. Osa sekularisaatiota sen jälkeen eli jatkumo. Symbolit. Kansan olemassaolin sakralisointi. Myös uskonnollinen nationalismi. Näkymiä globalisaatioon: osa alueet. 1. yksittäiset kansallisvaltiot 2. kansallisvaltion systeemi 3. Yksittäiset itset 4. Self kategoriat. Yliyhteiskunnalliset viitekehykset. Kunkin ryhmän reaktiot. Esim. fundamentalismi. Liberalismi.

Pesonen: Uskonto ja vaietut naiset Naistutkimus, sukupuolitutkimus vai feministinen tutkimus Feministinen teoria tieteen kentässä: kriittinen teorita. muutoshakuisuus. psykoanalyysi ja marxilaisuus. Kieli sorron välineenä.  Sukupuoli olemisen tapana: Olemisen sosiaalinen konteksti ja roolit. sosiaalisen sukupuolen odotukset. myös biologinen spuoli kulttuurisesti määritetty. suhtautuminen maailmaan ruumiin kautta Fem. tutkimuksen historiaa ja nykypäivää: 60-luvun moderni naisliike. naiset määrittelemään tieteen metodia. yliopistoihin. koetaan, että edelleen ollaan alistetussa asemassa. Paljasta, pura ja rakenna. Nainen uskonnossa ja uskontotieteessä: uskontoparadigma. vahvat perinteitä rikkovat kannanotot.   Mieslähtöisen uskontotieteen kritiikki: tiede maskuliininen kokonaisuus. Vastakohtaparit ja liian tiukat kategoriat tieteessä. uskonnossa kohde ollut oikeastaan aina mies ja miehen kokemus.  Nainen uskontotieteen subjektina: objetkin ja subjektin suhde tunnistettava. kenttätyö. omien lähtökohtien erittelyn tärkeys.  Uskonnon perusrakenteiden kritiikki ja analyysi: Naiset ovat perinteisesti olleet miehuuden mykkä peili, projektiopinta. Kulttuurin naista alistavat symbolit muuttuvat sosiaalisessa kontekstissaan konkretiaksi. Uskonnon tulkinnan miesten ja miehisiä. Heimouskonnot vs. maailmanuskonnot. poissulkevat rituaalit. Vaarana kulttuurisidonnaisuuden unohtaminen. Nainen uskonnossa: uskonnollinen eskapismi todellisuuden raameista. Naisten keskinäiset rituaalit ja usk. tavat. Samaistuminen uskonnollisiin hahmoihin. Feministinen uskotonparadigma: muutoksen paradigma. Tuhotaan vanhat ja rakennetaan uudet käytännöt. huom. ei maskuliinista voi kokonaan unohtaa. 

New Page

Show full summary Hide full summary

Similar

Uskonnon paikka
Pauli Raivio
Ihmistieteet tänään
Pauli Raivio
Sahlins - Tribesmen
Pauli Raivio
Uskonto - perusteet
Pauli Raivio
AP Chemistry
Cathal Darby
A-Level Economics: Supply and Demand
cian.buckley+1
Apresentações em Inglês
miminoma
GCSE Maths Quiz: Ratio, Proportion & Measures
Andrea Leyden
Physics 1
Peter Hoskins
1PR101 2.test - Část 13.
Nikola Truong
Mapa Mental para Resumir y Conectar Ideas
Rosario Sharline Vilcarromero Saenz