Criado por Paula Lindholm
quase 9 anos atrás
|
||
Questão | Responda |
Oppiminen tarkoittaa.. | toiminnassa tapahtuvaa suhteellisen pysyvää muutosta, joka perustuu kokemuksiin. |
Toiminnalla tarkoitetaan (psykologiassa) | ulkoisesti havaittavaa käyttäytymistä ja mielensisäisiä prosesseja |
Millaiset asiat vaikuttavat oppimiseen ja muistamiseen? | Mieliaja ja tunteet (hyväntuulinen muistaa miellyttäviä asioita, ja kiinnittää huomionsa eri asioihin kuin pahantuulinen) , tilanne ja asianyhteys (näyttelijä lavalla vs. kotona muistaa paremmin) , kulttuuri ja yhteisö (mitä haluamme oppia). |
Oppimista on tahatonta ja tietoista. Tietoista, ponnistelua vaativaa oppimista kutsutaan... | kognitiiviseksi oppimiseksi. |
Mitä on kypsyminen? | Geenien ohjaamaa toiminnan muutosta kutsutaan kypsymykseksi (esim. aivojen puhealueiden ja kurkunpäälihasten on kypsyttävä ennen kuin lapsi voi oppia puhumaan). |
Mitä ovat refleksit? | Synnynnäisiä, tahattomia elinten tai rauhasten toimintoja. |
Mitä on aistien adaptaatio? | Aistien mukautuminen kauan samana toistuviin ärsykkeisiin, esim tunkkaiseen luokkahuoneeseen. Aisti adaptaatio liittyy aistien toimintaan ja on hetkellistä. |
Venälainen fysiologi, joka löysi klassisen ehdollistumisen oli nimeltään.. | IVAN PAVLOV. Hän tutki koirien ruoansulatusta ja huomasi koirien kuolaavan jo kuullessaan ruokaa tuovan tutkijan askeleet. Pavlov kiinnostui ja laati koesarjan, jonka tuloksena hän totesi ,että koirat oppivat kytkemään ärsykkeitä yhteen. |
Klassisessa ehdollistumisessa... | eläin tai ihminen oppii kytkemään ärsykkeet yhteen. Klassisen ehdollistumisen avulla opitaan ympäristön säännönmukaisuuden, se mitkä ärsykkeet kuuluvat yhteen. Oppija on klassisessa ehdollistumisessa täysin passiivinen eikä voi estää huomaamatta tapahtuvaa oppimista. |
Yleistyminen koirapelon kontekstissa: | Yleistyminen laajentaa klassisen ehdollistumisen selitysvoimaa. Koirapelon taustalla ei välttämättä ole koiriin liittyvä ikää kokemus, vaan koiranomaiseen ärsykkeeseen, esimerkiksi karvaisuuteen liittyvä ominaisuus. Lapsen pelko voi yleistyä kaikkeen karvaiseen. |
Behaviorismina tunnetun psykologian koulukunnan kehittäjä on nimeltään... | J.B WATSON Watsonin tunnetuin ja kiistellyin tutkimus koski pelon oppimista. Hän teki lastenkodissa kokeita alle vuoden ikäiselle Albert - pojalle. |
Mitä eroa klassisella ja välineellisellä ehdollistumisella? | Klassisessa ehdollistumisessa oppija on hyvin passiivinen ympäristön tarkkailija. Välineellisessä ehdollistumisessa hän toimii itse aktiivisesti. |
Kuuluisin väline-ehdollistumisen tutkija oli.. | B.F SKINNER Hän oli hyvin taitava muokkaamaan eläinten käyttäytymistä palkkioiden ja osin rangaistustenkin avulla. Hänen mukaansa myös ihmistä voidaan muokata palkinnoin ja rangaistuksin. |
Tutkimusten mukaan rangaistukset/palkinnot ovat välineellisessä ehdollistamisessa tehokkaampia. (Kumpi?) | Palkinnot ovat rangaistuksia tehokkaampia pitkällä aikavälillä. Aluksi tutkijat olettivat että säännöllinen palkitseminen on tehokkainta - uudemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että palkitseminen harvoin ja epäsäännöllisesti on tehokkainta. |
Mitä etuja epäsäännöllisellä palkitsemisella on välineellisessä ehdollistumisessa? Miksi se toimii niin hyvin? | Palkkio säilyttää kiinnostavuutensa kun siihen ei totu. Epäsäännöllisyys myös opettaa pitämään taukoa palkitsemisessa asiaan kuuluvana: käyttäytyminen ei siten lopu heti kun palkitseminen loppuu. (Toki palkinnon laadulla on merkitystä) |
Mallioppimisen tutkija, joka on tullut tunnetuksi 1960-luvulla aloittamillaan agressiotutkmuksilla on nimeltään... | ALBERT BANDURA Hän osoitti mallien vaikuttavan lasten käyttäytymiseen. Bandura kutsuu toisten kokemuksista oppimista sijaisvahvistamiseksi. |
Sijaisvahvistaminen on... | toisten kokemuksista oppimista. Esimerkiksi ystävän loukkaantumisen näkeminen tai siitä kuuleminen voi opettaa lapsen pelkäämään kiipeilytelinettä. |
Mistä tekijöistä mallin tehokkuus riippuu mallioppimisessa? | tilanteesta, oppijan ja mallin iästä ja sukupuolesta, asemasta ja käytöksestä. todellinen elävä hahmo mallina> kuvitteellinen arvostettu tai miellyttävä malli > epämiellyttävä epävarma jäljittelee enemmän kuin itsevarma epävarmassa tilanteessa jäljitellään enemmän kuin turvallisessa malli saa palkinnon> malli saa rangaistuksen oma sukupuoli > vastakkainen |
Sosiaalinen oppiminen on... | ympäristön asenteiden ja mielipiteiden omaksumista ja ihailtujen mallien käytöksen jäljittelyä. |
Miksi ehdollistuminen ei ihmisillä toimi suoraviivaisesti? | Ihminen yleensä arvioi syitä siihen miksi hän saa palkinnon tai rangaistuksen. (esim jugurtti oli epäilyttävää jos sen syömisestä sai palkinnon) Lisäksi ihmisellä on voimakas tarve päättää omista asioistaan (leikki johon täytyi lahjoa, ei tuntunut omalta) |
Mistä on kysymys kognitiivisessa oppimiskäsityksessä? | Se korostaa ihmisen omaa aktiivisuutta: oppijan omat tulkinnat ratkaisevat, mitä hän pitää palkkiona ja mitä rangaistuksena. |
Mikä on konstruktiivinen oppimisnäkemys? | Yksilön omaa roolia oppimisessa korostava näkemys oppimiseen. Koska jokainen rakentaa itse oman tietonsa, kaksi ei opi samaa asiaa täysin samalla tavalla. Tätä yksilöllisyyttä on syytä kunnioittaa (esim opettajan valmis suunnitelma joissain tilanteissa hylättävä) |
Quer criar seus próprios Flashcards gratuitos com GoConqr? Saiba mais.