Zusammenfassung der Ressource
Varhaislapsuus / Nurmi et all
- havainnot ja oppiminen
- oppiminen ja muisti
- pohja: sensitisaatio ja habituaatio,
assosiatiivinen oppiminen
- inhibitio
- oman toiminnan ohjaus,
valikoiva tarkkaavaisuus
- muutokseen reagointi
(dishabituaatio)
- reagointi tosiinsa
yhteydessä oleviin
- jäljitellä mallin mukaan
- hahmottaa asioiden
välisiä yhteyksiä
- prototyypit
- analoginen päättely
- assimilointi
- havaintojen tarkentuminen
- hermoverkkojen
järjestyminen geneettistä
- elinympäristön stimulointi
- herkkyyskaudet
- liikkuminen ja koskettelu
- hahmottaminen
- 2,5kk ihmisiä, muotoja, värejä
- 3,5-4,5kk kuvioiden havaitseminen taustastaan
- 6-7kk kategorisointi = samalaisuuden näkeminen
- 7-8kk liikkuvan esineen seuraaminen,
pysyvyyden havaitseminen
- kohteen syvyyden havaitseminen
- puheäänteiden havaitseminen
- vastasyntynyt
erottaa puheäänen
muista äänistä
- synnynnäinen valmius
- varhainen altistuminen
- herkkyyskaudet
- runsas puheen toisto
- muistijälkien syntyminen
- prototyyppi tai malli =
äänteiden varhaiset
muistijäljet
- puheen muistiedustukset
= representaatiot
- perusta puheen havaitsemiselle ja
kielellisten rakenteiden hallinnalle
- motoriikka
- kefalokaudaalinen ja
proksimodistaalinen
kehityssuunta
- pää-jalat &
keskus-ääriosat
- kokonaismotoriikka
kehittyy ennen
hienomotoriikkaa
- 1. vuosikolmannes:
tarttuminen,
pään kääntäminen ja
kierähtäminen
- 2. vuosikolmannes:
esineiden käsittelyn
harjoittelu,
istuminen,
ryömiminen
- 3. vuosikolmannes:
pihtiote, pystyasento,
tuettu kävely
- n. 12kk käveleminen
- kävelemisen edellytykset
- kiinnostus & motivaatio
- liikemallien kehittyminen
- kehon kontrolli & tasapaino
- mittasuhteiden muutokset:
pään suhde kehoon, painon
suhde pituuteen
- lihasvoiman kehittyminen
- liikkumisen itsenäisyys
- vaikutus: sosiaaliset
suhteet, emootiot
- merkittävä yksilöllinen vaihtelu
- motorisen kehityksen
viivästymä yhteydessä
myöhempään
kielelliseen kehitykseen
- liikkeiden ja näköhavaintojen
koordinoituminen
- kiinteä vuorovaikutussuhde
ympäristöön
- vuorovaikutustaidot
- turvallinen hoivasuhde
- hoitajan sensitiivisyys
& responsiivisuus
- kiintymyssuhdeteoria
by Bowlby
- sisäiset työskentelymallit
muotoutuvat lapsen
kokemuksista itsestään
suhteessa häntä
hoivaaviin henkilöihin
- säätelevät turvallisuuden tunnetta
- lapsen kyky
käsitellä eroa
hoivaajista ja
sen
aiheuttamia
tunnetiloja
- tiivis vastavuoroisuussuhde
- vanhempi: halu hoivata ja vahva tunneside
- lapsi: ravinto ja turva
- kiintyminen tunnetasolla
- esikielellinen kommunikaatio
by Adamson & Bakeman
- jaettu
tarkkaavaisuus
- 0-6kk: kahdenvälinen kommunikaatio
- 6-18kk: kolmenvälinen kommunikaatio
- 12-25kk: edellisten vaiheiden rinnakkainen esiintyminen
- kielen kehitys
- kaksikielisyys
- luonnollinen kaksikielisyys
- kielet voidaan myös oppia
toisilleen alisteisiksi, toista
ymmärretään toisen kautta
- kaksikielisen ympäristön myönteiset tai kielteiset
vaikutukset riippuvat kielten hallinnan tasosta
- puolikielisyys
- toiminnallinen perusta
- kiinnostus
pieniin esineisiin
- suuntautuminen ihmisiin,
puheäänen kuuntelu,
eleiden & ilmeiden
seuraaminen
- havaintojen ja motoriikan
järjestäytyminen
- nopeaa oppimista
tukeva tiedonkäsittely
- äänteiden
oppiminen
- synnynnäinen
valmius ja herkkyys
- ympäristötekijät
ja -virikkeet
- puhe-elinten liikkeiden
täsmentyminen
- jokelteluun siirtyminen
- sanasto ja sen laajeneminen
- sanojen ja kielen ymmärrys
ennen niiden tuottamista
- ensimmäisten sanojen oppiminen
hidasta ja esinekohtaisia
- sanaston nopea kasvu aktivoituu n. 1,5v
- luokittelu kognitiivisena ja
nimeäminen kielellisenä taitona
kiinteässä yhteydessä toisiinsa
- n. 2,5v huomio sanavaraston
koosta sanaluokkiin
- kielellisiä kehitysviiveitä tulisi
arvioida viimeistään esiopetusiässä
- taivutusmuotojen omaksuminen
- taivutuksen perussäännöt
keskimäärin 5v., yhdistelyä ja
muokkausta vielä kouluiässä
- 2-3v puheessa preesens-
ja imperfektimuotoja
- n. 3v adjektiivien
vertailuasteista perusmuodot
- superlatiivi komparatiivia
myöhemmin
- 5v puhe-, tapahtuma- ja
vertausajan käsittely
toisistaan riippumattomina,
myös koordinointi kaikki
kolme ajallista hetkeä
keskenään
- taivutusmuotojen
omaksuminen nopeinta 2-4v
- lauserakenteiden kehittyminen
- 18-24kk sanojen yhdistely
- kaksiosainen rakenne perusta
lausemuotojen kehitykselle
- 3v lausetyyppeinä käsky-,
kielto- ja kysymyslauseet
- 5-6v peruslausetyypit,sivulausetyypit ja
niihin liittyvät konjunktioiden hallinta
- narratiiviset tarinankertomistaidot
- tarinankertominen alkaa 2-3v
- iän kasvaessa tapahtumat,
rakenteet, johdonmukaisuus ja
yksityiskohdat
- tarinankerrontataidot yhteydessä
lukutaidon oppimiseen ja sosiaalisiin
suhteisiin
- satujen lukeminen vahvistaa tarinankerrontaa
- puhe: väline sosiaaliseen
vuorovaikutuseen,
tunteiden viestimiseen ja
oppimiseen
- leikki
- sosiaalisen kompetenssin alataidot
(ei Nurmi et all)
- itsesäätely ja tunnetaidot
- sosiokognitiiviset taidot
- sosiaaliset taidot
- kiintymyssiteet ja osallisuus
- leikin sisältö
- alle 3v: esine- ja toimintaleikit
- symbolinen leikki toisen vuoden alkupuolella
- 3-7v: rakenteluleikit
- 3-4v: roolileikit
- 5v: sääntöleikit
- fyysistä aktiviteettia vaativia leikkejä esiintyy kaikissa ikävaiheissa
- leikki ilmentää lapsen motorisia,
tiedollisia ja sosiaalisia taitoja
- kyky ymmärtää ja havaita, mitä muut kokevat
- kehityksen arviointi
- kasvatuksen, opetuksen, kuntoutuksen väline
- muisti
- pitkäkestoinen muisti
- episodinen muisti
- muistot
- skripti
- tapahtumasarjan käsikirjoitus
- proseduraalinen muisti
- toimintasarjojen
hallinta: taidot ja tavat
- opituksi tultuaan ja
automatisoiduttuaan
säilyy läpi elämän
- semanttinen muisti
- käsitteiden suhteet
ja ominaisuudet
- lyhytkestoinen muisti
- aktiivinen
tiedonkäsittely
- tiedon väliaikainen
tallennus
- infantiili amnesia
- ennen
kolmea
ikävuotta
tapahtuneita
asioita ei
muisteta
- muistojen tallentamiselle
keskeiset aivorakenteet eivät ole
2-3v täydessä valmiudessa
- vasta myöhemmin
havaitsemisen,
kielitaidon ja
kategorisoinnin
pohjalta
- muistot luokiteltu fyysisen
toiminnan ja havaintojen avulla
- merkittävät yksilölliset erot
- käytössä oleva tietoperusta ja sen laatu
- spontaanisti opittujen muististrategioiden määrä
- metamuisti
- kyky ohjata ja säädellä
omia muistisuorituksia
- oman muistin
heikkojen javahvojen
puolien arviointi
- taito havaita jatoteuttaa
hyödyllisiä
mieleenpainamisen ja
mielestä palauttamisen
keinoja
- prosessointikyky
- muististrategiat
- mahdollistuu metamuistin kehittyessä
- kiinnostus ja motivointi
- tutkimus
- muistitehtävän erottaminen muista tehtävistä
- muistitehtävien edellyttämien taitojen arviointi
- muistitietojen tietoinen ohjaus
- muistisuoritukset
- mieleen painaminen
- muistista palauttaminen
- tunnistaminen
- aiemmin nähdyn
havaintokohteen
tunnistaminen
muista kohteista
- aktiivinen palauttaminen
- puuttuvien
havaintokohteiden
tuottaminen
muistista
- sosiaalisuus
- perheen vuorovaikutusmalleilla keskeinen
merkitys sosiaalisten taitojen omaksumisessa
- suorat ja
epäsuorat
vaikutukset
by Parke
- suorat
- apu ristiriitatilanteissa
- vaihtoehdoista neuvottelu
- sosiaalisten taitojen vahvistaminen
- epäsuorat
- perhepiiri
- vanhempien keskinäiset suhteet
- vanhempien ja lasten keskinäiset suhteet
- positiivinen pohja
konstruktiivisuus
- ulospäin
suuntautuvaa
- pyrkimys
sovittaa
yhteen
omia ja
toisten
toiveita
- mielijohteiden
ja tunteiden
hallinta
- oman
käyttäytymisen
seuraamusten
arviointi
- ryhmät
- yhteenkuuluvuus
- sosiaalisten
suhteiden pysyvyys
- ystävät
- toverit
- sosiaalinen tiodonkäsittely
- havainnointi
- toimintastrategian valitseminen
- tulkitseminen ja
käsitteiden
muodostaminen
- sosiaaliset skeemat
- sisäiset representaatiot