Uskonnon paikka

Pyysiäinen: Utopian kartta: Uskonto on abstraktio, joka ilmenee ihmisen käytöksestä Mutta kuka määrittelee uskonnon? Ilmiöt lopulta tärkeämpiä kuin tarkka määritelmä Virhe olettaa, että uskonnolla yhteinen essenssi Variaatiot ja samuus: ei universaaliutta Kognitiivinen uskontotiede: Mieli rakentaa uskonnon rajallisesta määrästä yhdistelmiä, jolloin lopputuloksia on rajaton määrä Intuitiivinen tieto ja jatko-oletukset tiedon pohjalta Intuitioiden vastaisten respresentaatioiden muodostuminen Uskonnossa muodostavat hyväksyttävän poikkeuksen arkiajatteluun ja jäävät myös paremmin mieleen Käsitekategoriat uskonnollisessa ajattelussa (ontologia, henkilöt jne.) Hyvin tulkinnanvaraista Yleiset teoriat mahdottomia, koska uskonto on aina yksilön tulkinta Uskominen ja uskomisen itsereflektio kaksi eri asiaa Miten uskonto löytyy kognitioista: emootiot ja ryhmän jakamat tuntemukset ja uskomukset Jaettu tieto rituaalien kautta Yhteisöt siis rakentavat uskonnon monien yksilöiden intuition vastaisten representaatioiden varaan, jotka saavat yhteisiä ilmenemismuotoja

Mikkola: Uskonto, isänmaa ja isänmaanusko: Onko isämaallisuus/nationalismi uskonto ja miten sitä käytetään nationalsmin ajamiseen. Case: Maamme kirja Nationalismin ja isänmaallisuuden käsitteet Isänmaallisuus uskontona: valtio tekee itsestään kuolemattoman, jumalan. Pitää tiettyjä tunnetiloja yllä. Vastaa suuriin kysymyksiin. Objektifikaatio, sitoutuminen, rituaali ja myytti. Muut ulottuvuudet. fenomenologis-hermeneuttinen näkökulma Maamme kirja pyhänä kirjana: raamatunsitaatit. Tulkinta ja jatkumo Raamattuun.  Jumalan antama maa ja yhdistämä kansa. Nationalismi saa oikeutuksensa Jumalan auktoriteetistä Jumalan johdatus: Kohtalonyhteys taivaallisten suunnitelmien kanssa. Kansa on valittu ja sillä on tehtävä. Suurmiehet profeettoina. Kansan ihannekuva ja uskonnollinen mahtimies. Maamme kirjan suhde kansanuskoon: Tuomitsee ja ymmärtää. Ei oltu niin pakanoita kuin muut.  Pyhittämisen kieliopin kiteytys: koti, uskonto ja isänmaa

Fingerroos: Punaisen Viipurin teksteihin perustuvat kuolemanrituaalit Muistitieto historiallisena varastona. Lähdetekniset erityispiirteet. Tutkijan oma reflektio väistämättä oltava mukana prosessissa ja kuuluukin olla.  Kuolema rituaalisesti tulkittuna. Kuoleman julkisuus ja arvo. Poikkeuksellisen kuoleman kategoriat.  Jälkiä, johtolankoja ja konkretiaa. Mikrohistoria ja tulkinnan tärkeys Tekstin ongelma ja tulkinnan mahdollisuus. Diskurssit ja intentiot. Kirjoittajan tavoite ja suhde lukijaan. Myös kirjoitus- ja lukukonteksti otettava huomioon. Monumentit, maisema ja muistin politiikka. Tila, paikka ja maisema. Kamppailu tilan ja maiseman merkityksistä. Subjektiivinen merkityksenanto.  Paikka on aina henkilökohtainen kokemus. Tila taas saa liukuvampia ja konteksteihin sidotumpia merkityksiä. Muistin paikat. Sodan kuolleet sankarit Viipurissa.  Punaisten ruumiiden symbolinen ja brutaali häpäisy. Voittajat ottivat symbolisesti tilan haltuun. Koirahauta. Kielletty punaisten historia. Muistomerkki. Häpäistyjen ruumiiden muistoa vaalittiin salaa.  Kenen maisema saa näkyä? Muistamisen arkkitehtuuri.

Salmela: Turun somalinaiset islamin ja yhteisöperinteen välittäjinä Monoetnisyyden muutos. Vieras kulttuuri vieraassa kulttuurissa. Merkitykset eri näkökulmista Paikallisuus ilman paikkaa. Antropologinen kenttä. Sopeutuminen Suomeen ollut melko hankalaa. Tilan kulttuuriset ja ajalliset merkityksenannot. Esim. tori. Kulttuuristen merkitysten suojaaminen ja uudentaminen. Julkinen ja yksityinen muslimikulttuurissa. Naiset ja miehet eri asemassa. Tulkinta usein länsimaisesta "vinoutuneesta" näkökulmasta. Pukeutumiskoodi julkisesti. Yhteisölliset merkitykset. Elämänmuutos ja perinteen korostuminen. Identiteetin korostaminen. tilannesidonnaisuus. Miksi Hijab. Uskonnolliset perusteet. Naisen identiteetti. seksuaalinen siveys. Naisen oma valinta tosin muut vaikuttaa kyllä. Yhteisön arvostus.  Sukupuolten väliset suhteet ja tapaamistila(ntee)t. Kosketus ei. Ei kontaktia vieraiden miesten kanssa. Miehiä ei nappaa olla naisten seurassa.  Somalinaisten arjen tilat.  Kasvatuksen sosiaalinen merkitys. Hyvin sulljettua verrattuna poikiin. Somalitytyö ja kulttuurinen muutos. Perinteitä haastetaan Somalinaiset, ruumillisuus ja yhteisö. Naisen ruumiin sulkeminen suojaa yhteisöä ulkopuolisten tunkeutumiselta. 

Jylhäkangas: Eutanasia suhtautumiskysymyksenä Kuolema antropologisena ongelmana. Hyvä ja huono kuolema. Kuolema uskonnossa vrt biologiaan. Kuoleman etäännytys länsimaissa. eutanasia = hyvä kuolema. Diskurssit vaihtelevia. Pelätään välitilaa elämän ja kuoleman välissä. Uskonnon kannalta ymmärrettävä kategorioiden kuten pyhä ja rituaali kautta. arkiajattelun kategoriat. Kulttuuristen rajalinjojen pysyvyys ja niiden vaaliminen. Ihminen ei saa sotkeutua niihin.  Metaforat merkityksen luonnissa.  Kristillis- torjuva kritiikki. 5 käsky, Jumalan valta päättää elämästä. Kristillis-hyväksyvä kritiikki. Jumalan armo ihmisen kautta. Ruumiin ja persoonan menetys.Julmaa pitää hengissä.  Hyväskyvä kritiikki. Järjen kautta Keinuva diskurssi Eutanasia kulttuurisena ja kognitiivisena rajanylityksenä. 

Puuronen: Anoreksia uskontotieteen kentällä Uskonnolliset ilmaisut omaa ruumista käsiteltäessä Etnografinen tutkimistapa. makes sense. emic ilmaisut  Uskontotieteen pluraalisuus ja sen tarjoamat avut. Esim. diskurssi, sosiologinen, ilmaisutavat, kategoriat jne.  Toiminta- ja ajattelumallit anorektikoksi tulemisessa. Muuttuminen. Sisäinen ja ulkoinen. Sitoutuminen "oikein tekemisen" toimintamalliin. Elämänkontrollin keino. Myös itsen kehittämisen tarve. Ylläpito: Kaksi kategoriaa - sallittu ja ei sallittu. Kaavamaisuus ja ulkoistettu itsekuri. Kuten uskontojen kieltolistat. Projektiot muihin ja halveksuva asenne. Ruumis symbolisena rajapintana suhteessa muihin. Minuus sidottu ulkoiseen ruumiiseen. Oma ruumis on pyhä raja.  Ylipääseminen: Kukin löytää tavallaan uuden suhtautumisen. Mahd. uusi muutos.  Analogia uskonnolliseen käsitykseen itsestä ja uskosta. Aluksi jyrkät kategoriat, kunnes lopulta löytyy maltillisempi. Ihanteet.

Hovi: Narratiivinen näkökulma uskonnolliseen kokemukseen Kokemuksen tutkimisen perinteet ja ongelmat. Henkilökohtainen usko ja sen todistamisen tarve tulevat esille narratiiveissa.  Narratiivinen näkökulma: Todella suuri merkityksen kasvu. keronnasta tehdyt tulkinnat konteksteissaan. Voidaan tutkia ilmiöitä sitä kautta. kvali vs kvanitatiivinen. Kvalitatiivisen lähdetekniset ja kontekstuaaliset ongelmat. Kieli rakentaa käyttäjänsä todellisuutta: performatiivinen/konstruktionistinen Uskontopsykologian näkemys usk. kokemuksesta. Mystinen kokemus. Kokijan itse määriteltävä uskonnollinen kokemus. elämys vs kokemus. passiiviinen ja arkinen ja dramaattinen. Käyttäytyminen, tunne ja tietoinen taso kokemuksessa. Life making.  Kokemuskerronta: Jatkuvaa sosiaalista käytöstä. Eri tavat jotka opitaan. Muuttuvat ajan myötä kollektiivisiksi tarinoiksi. integroi yhteisöön. Valinnan, muutoksen ja jatkuvuuden retoriikat. Elämänkertomus. muuttuu johdatuskertomukseksi jolla jumalainen päämäärä. Terapeuttinen ja elämää jäsentävä vaikutus.  Narratiivinen analyysi uskonliike-aineistossa. Arkisetkin asiat mukaan jumalakertomusta. Kuinka kertoo ja miten tulkitsee itse sen sijaan että mitä kertoo. Performatiivisuus ja legitimaatio omille valinnoille tarinoilla.  Johdatuskertomukset: Jälkikäteiset selitykset. Käännekohdat. Life making. Tapauskertomukset. Johdatuksen koherenssi. Tekstin merkitykset luovat juonen kertomukseen. 

New Page